AOR AR-2001 kaupungissa

   AOR AR-2001:stä testattiin myös kaupungissa lähellä voimak­kaita häiriönlähteitä ja lähet­teitä. Viiden kilometrin säteellä löytyy mm. YLE:n masto (5 kpl ULA-lähettimiä 3-60 kW ja 3 kpl täystehoisia TV-lähettimiä) ja TELEn masto (Kaukohaku, poliisi, ARP, NMT450, NMT900, GSM, ym. lähettimiä ja niiden antenneja).
   AOR:n selektiivisyys on riit-tä­vän hyvä. Lähetteet eivät tuki vastaanotinta tai leviä pitkin bandia. Esimerkiksi VHF:ää etsin­nällä 5 kHz:n askel­luksella vetä­essään skanneri pysähtyi vasta 10 kHz ennen jopa todella vahvaa NFM-lähetettä. Tässä suh­teessa 2001 päihittää aika selke­ästi seuraa­jansa (2002, 2515 ja 3000). Kun askellusväli oli nor­maali 25 kHz, ei laite pysähdel­lyt ennen oikeaa lähete­taa­juutta.
   2001 on muutenkin erittäin vähähäiriöinen. Oikeastaan ainoa ongelma ovat ihmeelliset, satun­naiset WFM-räiskeet, joita löytyi mm. VHF:ltä (155-175 MHz). Var-sin­kin Radio Suomi (YLE1) ja YLE:n ruot­sinkielinen verkko ja­koivat sanomaansa myös hyötylii­ken­nebandil­lemme. Näille räis­keille ei löytynyt mitään selkeää syytä, mutta onneksi niitä oli harvak­seltaan ja vähän.
   Häiriötasossa ja niiden mää-räs­sä ei ollut eroa sen suhteen oliko käytössä laitteen oma te-le­skooppi vai ulkoanten­nina käy­tet­ty discone. Näin ollen AOR AR-2001:s­tä voidaan hyvin signaalin­keston ja häiriönsiedon suhteen suositella käytettäväksi myös häiriöisillä taajama-alueilla.

      Skanneri testaa:

        AOR AR-2700

   Vuonna 1995 AOR:ltä tuli markkinoille AOR AR-8000:n (kts. Skanneri 2/95) pikkuveljeksi tarkoitettu uusi malli AR-2700. Kyseessä on käsiskanneri, joka on ominaisuuksiltaan jonkin verran karsittu versio isoveljestään. Skanneri testasi uutuuden heti tuo­reeltaan loppukesästä 1995.
   Skanneria ei ole tyyppihyväk­syt­ty Suomessa, eikä sillä tiettä­västi ole ainakaan toistai­seksi edes CE-hyväksyntää. Niinpä laitteen tuominen Suomeen myynti­tar­koi­tukses­sa ja sen myyminen täällä on kiellet­ty. Käyttöähän tämä ei tietenkään estä.

EU toimii!

   Testattu yksilö on UK-versio, joka oli tilattu Suomeen suoraan Englannista. Laite todellakin saapui suoraan lähipostiin ilman tullausta tai muita epämiellyttä­viä viranomaistoimia. Hinta Englannissa on 280 puntaa. USA:ssa sama vekotin maksaa 400 USD. Lisävarusteena saatavissa oleva äänen tallennuspiiri olisi maksanut Englannissa 40 puntaa lisää.
   Skanneri painaa 350 grammaa akkujen ja teleskooppiantennin kanssa. Muut mitat ovat: leveys 6 senttiä, syvyys 3,5 senttiä ja korkeus 16,5 senttiä nuppeineen.
   Tutkimassamme tehtaan paketis­sa oli itse radion lisäksi melkoinen määrä kamaa: metallinen vyöklipsi, 62 sentin mittainen teleskooppiantenni, 4 kappaletta NiCad-akkuja, UK-verkkolaturi (joka ei käy suomalaiseen pistok­keeseen), tupakansytytinliitos­johto, 64-sivuinen englanninkie­linen käyttöohjekirja, rannelenk­ki ja korvakuuloke.
   Skanneri on pakattu siistiin, tummaan muovikoteloon. Laitteen oma teleskooppiantenni vaikuttaa mekaanisesti aika hyvältä. Samoissa kuorissa on muuten myös sähkö­urut!
   Oikealla sivulla ovat 12 voltin DC-liitin ja rannelenkki. Vasemmalla sivulla ovat resetoin­tireikä, näppäimistölukitus ja kaksi käyttöpainiketta. Takana ovat vyöklipsi ja akkukotelon     ­luukku.
   Etupuolella ovat kaiutin, 38 x 21 millimetrin kokoinen LCD-näyttö ja 20 kappaletta kuminäp­päimiä. Päällä ovat 50 ohmin BNC-antenniliitin, kuulokeliitäntä, kohinasalpa- ja äänenvoimakkuus­potikat ja manuaali-VFO. Akkuko­telon sisältä löytyy vielä tietokoneliitäntä.

Avaus

   Avasimme skannerin heti testauksen alkajaisiksi. Ulkoko­pasta väänsimme irti kahdeksan ruuvia ja vielä kaksi lisää akkukotelon sisältä. Muovikotelon sisältä löytyi kolme isoa piiri­levyä täynnä pintalii­tososaa. Vaikutel­ma oli ihan siisti. Mitään erityistä mainit­tavaa tai huo­mautettavaa emme löytäneet. Skannerin muistit säilyivät avauksen yhteydessä.

Use it on lose it

   Skannerin modet ovat AM, NFM ja WFM. Vastaanotin kattaa taajuusalueen 100 kHz - 1300 MHz aukottomasti. Askellusvaihtoehdot ovat 5, 6.25, 9, 10, 12.5, 20, 25, 30, 50 ja 100 kHz. Näistä 50 ja 100 kHz ovat käytössä vain WFM:llä ja muut vain AM:llä ja NFM:llä. Muisteja on 500 kappa­letta jaettuna kymmeneen muisti­pankkiin, joissa on siten 50 muistia jokaisessa. Lisäksi laitteessa on 10 etsintäpankkia.
   LCD-näyttö on hyvä joka suunnasta katsottaessa. Myös näytön valaistus on hyvä. Vihreä valo valaisee kauniisti sekä näytön, että etupuolen 20 ku­minäppäintä. Valo on muuten poikkeuksellisesti näppäiltävä sammuksiin.
   Näytössä on normaalien tieto­jen lisäksi myös akkujen varauk­sen merkkivalo. Se on toteutettu kolmeportaisena. Testissämme ensimmäinen valopalkki sammui noin viiden tunnin kuuntelun jälkeen. Aluksi palkki tosin saatiin takai­sin päälle koskemal­la koteloon. Toinen valopalkki sammui noin 6,5 tunnin kuuntelun jäl­keen. Sitten loppu koittikin nopeasti ja vekotin hyytyi kokonaan hieman vajaan seitsemän tunnin kuuntelun jälkeen. Akku­testi toteutettiin kohtalaisen hiljaisessa sunnun­taipäivän kuuntelussa.
   BATT-merkkivalo on siis lähinnä suuntaa-antava. Kun eka valopalkki sammuu, on vajaat kaksi tuntia aikaa kaivaa vara-akut tai laturi esiin.
   Rannelenkki on OK. Samoin metallinen vyöklipsi on hyvä. Manuaali-VFO on toimiva ja näytön signaalimittari ihan käyttökel­poinen.
   Näppäintuntuma on OK. Samoin poiskytkettävissä oleva näppäi­mistöpiippa on hyvä. Jokaisella näppäimellä on eri ääni. Käytet­tävissä ovat kaikki soinnut DO-RE-MI-LA-ja niin edelleen. Niinpä AOR:n näppäimistö tekee laittees­ta itse asiassa pienimuotoiset "sähköurut". Ohjekirjassa on jopa näytetty, miten skannerilla voit soittaa biisin "Twinkle Twinkle Little Star"... Ainutlaatuinen ominaisuus, josta riittää hupia kerhoilloissa ja hiljaisina kuunteluiltoina.
   Uutta on myös se, että eri mittaiset näppäinten painallukset aiheuttavat eri toimintoja ja tapahtumia.
   Testattu skannausnopeus on noin 22 kanavaa sekunnissa. Etsintä etenee hieman nopeammin, eli noin 30 hyppyä sekunnissa. Taajuuslukkiutumisessa oli jo tälläkin nopeudella pieniä ongelmia, jos vastaanotetun lähetteen signaali oli heikko. Tällöin skannaus saattoi heittää räsähtä­en ohi kyseisestä lähet­teestä.
   Selektiivisyyden ja häiriöiden siedon suhteen skanneri käyttäy­tyi varsin omituisesti. Kaukohaun (146,325 MHz) "musikaalisesta" lähettestä AOR ei pitänyt lain­kaan. Kauha levisi bandille tosi pahasti ainakin 4 MHz molempiin suuntiin varsinaiselta lähetys­taajuudelta. No, ei ihan aukotto­masti, mutta melkein. Satunnaisia räiskeitä oli vielä tätäkin kauempana. Räiskeet myös pa­henivat kun laitetta kosketti kädellään tai piti laitetta käsis­sään.
   Sen sijaan puhelähetteiden suhteen AOR:llä ei ollut minkään­laisia selektiivisyysongelmia. Esimerkiksi Kauhan kanssa samassa mastossa "asuva" viranomaisten puhetoistin ei räiskinyt edes viereiselle kanavalle. Jostain syystä AR-2700 on allerginen datalähetteille.
   AR-2700 on kaunis, siisti, näppärä ja aika pieni skanneri. Se on helppo virittää taajuuksil­le. Ohjelmointi ja käyttö tapah­tuu useiden vaiheiden kautta, mutta loogisesti ja selkeästi.
   Akkukotelon muovinen luukku ja sen lukituslistat näyttävät herkästi hajoavilta. Tällaiset muoviviritelmät alkavat taatusti pelotta­a, jos akkukotelon luukkua pitää aukoa usein tietokonelii­tännän tai akkujen vaihdon takia.
   Skannerin vaimennin toimii OK. AOR:n manuaali on AR-8000:n tavoin todella hyvä, vaikka edellyttääkin kohtuullista englanninkie­len taitoa.
   Skannaukseen voi valita eli linkata haluamansa muistipankit lähes vapaasti. Jostain syystä 0-pankkia ei kuitenkaan voi linkata muiden mukaan. Yhdistäminen toimii vain pankkien 1-9 osalta. Viiveen (delay) pituus on AR-8000:n tavoin säädettävissä.
   Skannerissa on harvinainen ominaisuus, Pause, joka vastaa Icom IC-R7000:n alkuperäistä viivettä. Eli vastaanotin pysäh­tyy lähetteeseen, kuuntelee sitä tietyn aikaa ja jatkaa sitten matkaa. Se mikä Icomissa on lukuisten kirouksien aihe, toimii AR-2700:ssa lisäominaisuutena hienosti. Pausen avulla voidaan luoda nopeasti kuva tietyn taajuusalueen lähetteistä ilman, että käyttäjän tarvitsee joka välissä painella etsintää eteen­päin. Eli niinkuin ohjekirjassa sanotaan: "Gain a picture".
   Etsinnässä on muutakin hienoa: 50 kappaletta pass-muisteja. Niihin voidaan ohjelmoida ne taajuudet, joihin skannerin EI haluta enää pysähtyvän. Myös etsinnässä voidaan skannauksen tavoin linkata eli yhdistää haluttuja etsintäpankkeja, eli veivata peräkkäin läpi useita eri etsintä­pankkeja.
   Tarvittaessa lisää äänitehoa, voidaan lisäkaiutinta käyttää hienosti korvakuulokeliittimen kautta ilman ongelmia. Äänenlaatu on hyvä myös ULA:lla, joten laitteella onnistuu myös YLE:n ja paikallisradioiden kuuntelu kohtuullisen nautittavasti.
   Skannerissa on AR-8000:n tavoin useita itse ohjelmoitavis­sa olevia toimintoja. Näistä mainittakoon etuoikeutetun kanavan käyttö, viiveen pituus ja jo aiemmin mainittu pause.
   Skanne­riin on myös saatavissa useita lisävarusteita. Näistä voitaisiin mainita skannerin kytkeminen tietokoneeseen tai toiseen vastaavaan skanneriin. Lisäksi saatavissa on jo aiemmin mainittu äänentallennuspiiri, jolle mahtuu tallentamaan 20 sekunttia ääntä myöhempää toistoa varten. Tes­tiyksilössä ei ollut kyseistä äänen tallennuspiiriä ja tämänkaltainen "hyötyliikenteen" nauhoitus on lain mukaan kiellet­tyäkin. Tes­tausta varten meillä ei myöskään ollut käytettä­vissäm­me tietokoneliitän­tää tai liitän­tää toiseen AOR:­ään.
   AOR:ssä on Yupiterulta lainat­tu reset-reikä. AOR:ssä siihen painaminen ei kuitenkaan tyhjennä muisteja, vaan tekee ns. pehmeän tyhjennyksen. "Kunnon" tyhjennys vaatii sen, että painat yhtäaikaa näppäimiä CLR ja ENT ja painat virrat päälle. Tuolloin joka muistipaikalle tulee taajuus 80,000 MHz.
   Autokuuntelussa ei havaittu mitään erityisiä autosta tai autokuuntelusta aiheutuvia lisähäiriöitä. Ulko- tai autoan­tennin käyttämi­nen lisää skanne­rin häiriöitä sellaisilla kuunte­lupaikoilla, jotka ovat muutenkin häiriöisiä.

Suorituskyky ja häiriöt

   AOR AR-2700 mitattiin normaa­liin tapaan herkkyyden ja vuo­tosäteilyn suhteen. Vertailulait­teina olivat isoveli AOR AR-8000 ja Yupiteru MVT-7100. Mittaustu­lok­set ovat mikrovoltteja ja ne ovat vertai­lukelpoisia aiempiin mittauksiim­me nähden.

Herkkyys:

MHz     2700     8000     7100
--------------------------------
  50    0,28     0,20     0,22
  70    0,32     0,22     0,20
 100    1,59     0,71     0,56
 120    1,78     2,00     1,59
 145    0,56     1,12     0,28
 160    0,40     0,63     0,32
 170    0,56     0,25     0,28
 300    0,45     0,28     0,50
 400    0,28     0,63     0,40
 420    0,36     0,63     0,56
 435    0,45     0,45     0,79
 460    0,32     0,36     0,32
 890    0,40     0,32     0,25
 920    0,63     0,40     0,79
 950    0,50     0,36     0,25
1000    0,63     0,40     0,28

   AR-2700 pärjää kalliimpien koneiden seurassa herkkyyden suhteen ihan asiallisesti lu­kuunottamatta selvästi heikompaa herkkyyttä ULA-alueella. 2700:n ULA-herkkyys on kuitenkin siedet­tävä ja laitteella pystyy kuunte­lemaan myös paikallisradioasemia, joiden kuuleminen eräillä muilla skannereilla on havaittu mahdot­tomaksi mm. hirveiden YLE-häiri­öiden takia.
   Muutenkin 2700:lla kuuluvat pääsääntöisesti samat asemat kuin vertailuskanne­reilla­kin. Tosin esimerkiksi Jyväskylän ATIS (134,150 MHz AM) Tikkakosken lentokentältä kuului Jyväskylässä vain juuri ja juuri. Ei muuta erityis­tä moitti­mista.

Vuotosäteily:

MHz     2700     8000     7100
--------------------------------
  50    1750     2300     1100
 120     850     1310     1600
 160    1500     2000     2200
 300    2400      320     1600
 460    1900     3000      650
 920    3750      220     1500
1000    1700     1600     2200

   Vuotosäteilyn suhteen AR-2700 on yhtä järkyttävä esitys kuin vertailulaitteetkin. Tyyppihyväk­syntä Suomen THK:n suojissa voidaan kyllä unohtaa. Vuo­tosäteily on aivan liian suurta. Täytyy vain toivoa, että lait­teella haetaan ja saadaan CE-hyväksyntä ulkomailla, jotta skannerin laillinen myynti Suomessakin onnis­tuisi. Tätä kirjoi­tettaessa ainut ostomahdol­li­suus on skannerin tilaaminen tai hakemi­nen ulko­mailta. Harmaa­tuojiltakin laitetta alkaa tietysti löytyä.
   Aiemmin selostetun selektii­visyysongelman (Kauha) lisäksi AOR:llä on ongelmia WFM-häiriöi­den kanssa. YLE:n WFM-räiskeitä ULA:lta ja TV-kanavilta on paikoin runsaasti pitkin bandeja. Jyväskylässä TV-kuvalähete iskee mukavasti mm. 70 sentin toistin­taajuudelle 434,650 MHz. TV-lähetteitä löytyy jopa vahvojen NFM-puhetoistinlähetteiden taustoilta. Esimerkiksi paikalli­set viran­omaiset saavat puhua kilpaa taustalle räiskivien TV-sankarei­den kanssa.
   Eräillä taajuusalueilla (mm. radioamatöörien 70 senttiä) laite sopii jopa teleskoopin kanssa varsin hyvin lähellä sijaitsevien TV-lähetti­mien/antennien/mastojen suuntimi­seen. Niin pahasti kuvakantoaal­lot tulevat läpi.
   Skannerin teleskooppiantennin asento on todella kriittinen. Jos teleskooppi kallistuu yhtään pystyasennosta vaakatasoa kohti, niin unohda kaikki muu. YLE:n vaakapolarisaatiolla tulevat WFM-lähetteet näyttävät kaapin paikan. Ulkodiscone lisää häiri­öitä jonkun verran. Sen sijaan tietokoneesta skanneri ei välit­tänyt juuri mitään.
   Vaimenninta joutuu käyttämään aivan pakosti useilla taajuusalu­eilla, jollei halua vetää ko­hinasalpaa tosi kireälle. Lait­teen kotelon koskettaminen lisäsi useissa tapauksissa häiriöitä ja kohinaa. Muutenkin pohjakohina ja häiriötaso vaihteli paljon eri taajuusalueelta toiselle.

Bandscan

   Teimme pienen bandscannin eli kävimme skannerin koko taajuus­alueen läpi ja metsästimme häiriöitä ja läpilyöntejä. Seuraavassa muutamia havaintoja:

30-38: tukossa lyhytaaltojen yleisradioasemien häiriöistä
69-87: tukossa YLE:n WFM-lähet­teistä
ULA-110: ihan tukossa, ei yhtään tyhjää kanavaa
ilmailu: paljon YLE:n ULA-läpi­lyöntejä, tosin paikoin tyhjääkin 140-143: YLE
143-147: YLE ja Kauha
175-216: vapaa!
VHF-UHF-TV-bandit: läheisten TV-lähetteiden viereiset alueet tukossa
580-591: NMT ja TV
808-812: NMT
812-947: vapaa!
953-1000: vapaa!

* Pitkät aallot: Tukossa.
* Keskipitkät aallot: Tukossa, esimerkiksi YLE Pori 963 kHz ei kuulunut elokuussa vielä kello 2100. Tuohon aikaan 1494 Pietari tuli vain heikos­ti.
* Lyhyet aallot: Herkkyys kunnos­sa. Selektiivisyys huono jos signaali on vahva. Laite kestää disconen käytön, mutta ei lanka-anten­neja. Äänenlaatu on aika kiva.
* LA/CB: Tukossa.

Ei YLE:n mittausteknikoille...

   AOR AR-2700 on siisti ja sympaattinen käsiskanneri, jossa on paljon hyviä toimintoja ja ominaisuuksia. Vastaanotin on kuitenkin täydellisen allerginen lähellä sijaitseville vahvoille WFM-lähet­teille (YLE:n ULA- ja TV-asemat) ja datalähetteil­le (esim. Kaukohaku).
   Muistikapasiteetti (skannaus­muisti- ja etsintäpankit) on kunnossa ja laitteesta löytyvät tarvittavat askellukset ja modet. Skannausnopeus on siedettävä. Herkkyys on riittävä.
   AR-2700 soveltuu hienosti skannailuun, joka tapahtuu riittävän kaukana YLE:n lähe­tysasemista ja Kaukohakulähetti­mistä. Itse asiassa jo pelkän YLE:n välttäminen riittää, jos et kaipaa Kaukohaun pilaamaa taa­juusaluetta (noin 143-149 MHz). Päätestauspaikalta oli linnun­tietä matkaa Kaukohaun mastoon noin 2,5 kilometriä ja YLE:n ULA- ja TV-lähetysasemalle noin 4 kilomet­riä.
   Monet kiitokset AOR:n lainasta tässä nimeltä mainitsemattomalle  Skannerin avustajalle.

        AOR AR-2515

   Japanilaisen Authority on Ra­diocommunications-yrityksen tuot­teiden maa­hantuoja USA:ssa on ACE Communi­cations. Vuonna 1988 ACE:n insi­nöörit alkoivat huoles­tua, kun silloinen "King of the Hill" AOR AR-2002 menetti vauh­dilla ase­maansa tukiskannerina "Number One". Muut valmistajat kuten Uni­den, Cobra ja Regency toivat mark­kinoille malleja joissa oli enemmän muistia ja nopeutta. Uusi malli (AOR AR-3000) oli luvassa vasta kesäksi 1989. Jotain oli tehtävä.

Vaihdetaan osia

   Pikaisen kehittelytyön tulok­sena ACE modifioi 2002:sta uuden mallin AR-2515, joka saatiin myyntiin heti alkuvuodesta 1989. 2515 siis ei ole mikään uusi teh­dasmalli, vaan USA:n mark­kinoita varten tehty modifikaa­tio, joka ei missään vaiheessa ollut laaja­mittaisesti myynnissä USA:n ulko­puolella. AR-2515:n valmistus ja myynti lopetettiin joskus 1991-1992 paikkeilla. Alkuperäinen AR-2002 on valmistettu Japanissa, mutta koska merkittävä osuus AR-2515:sta on kuitenkin tehty USA:ssa, voitaisiin laitteen "oikeasta" kotimaasta riidellä pitkäänkin. Jätämme asian kuiten­kin suosiolla lukijoiden itse päätet­täväksi.
   Koska kyseessä on "vain" modi­fikaatio, niin kuoret ovat tutut jo 2002:sta. Takaosan tyyppikil­vessäkin lukee edelleen 2002. Aikaisempi 2002:n käyttäjä on kuitenkin kokonaan uuden opette­lun edessä, sillä kaikki toimin­tanäppäimet up- ja down-näppäimiä lukuunottamatta ovat eri paikois­sa.
   Vastaanotin toimii normaalisti 12 voltilla ja käyttää AOR:n omaa kolmepiikkistä kolmion muotoista liitintä. 2515 sopii siis sekä auto-, että kotikäyttöön. USA:sta ACE lähetti koneen mukana 110 V-muuntajaa. Muuta iloahan siitä ei juuri ollut, kuin että heittämäl­lä muuntajapalikan mäkeen sai sii­tä hyvän johdon, jolla saattoi sitten ottaa virtaa tupakansyty­tinliit­timestä tai kotipowerista.
   AR-2002:n omistajat saattoivat myös ostaa ACE:ltä pelkkää muu­tossarjaa tai teettää tehtaalla muutostyön omaan laitteeseensa. Muutossarjan hinta oli reilut 100 USD. Muutostyöstä on artikkeli Skannerissa 1/94. Valmiin 2515:n hinta oli 700 USD:n paikkeilla.

Cool

   Olen päässyt tutkimaan kahta eri AR-2515-yksilöä, jotka molem­mat olivat hyvin samanlai­sia. Muutostyöt on selvästi tehty teh­taalla sarjatyönä. Molemmissa on sisäiset työt tehty siististi samanlaisia palikoilla. Samoin molemmissa yksilöissä oli ulkoi­nen viimeistely jäänyt samalla tavalla vähän kesken. Muutamat näppäimet olivat löysällä, näp­päinpöydän päällyk­sen liimaus oli huono ja tieto­koneportin ledi oli unohtunut kokonaan pois matkasta.
   AR-2515 alkaa jo olla enemmän tietokone kuin radio. Kun virta kytketään päälle kone aluksi "boottaa" itsensä kuin tietoko­neet. ACE varoittaa että yksit­täiset 2515:t eivät aina välttä­mättä käynnisty heti ensimmäisel­lä yrityksellä. Kummassakaan tes­tikoneessa ei kuitenkaan havaittu tällaisia ongelmia.
   ACE toimittaa skannerin täysin käyttövalmiina. Tämä tarkoittaa sitä, että tietokoneportin kautta kaikki muisti- ja etsintäpankit on täytetty USA:ssa käytössä ole­villa taajuuksilla. Suomalai­sella ostajalla onkin edessään armoton urakka vaihtaa kaikki taajuudet vähän paremmin Suomessa kuulu­viin.
   Taajuuksien syöttö on aika työlästä. Jos esimerkiksi haluat vaihtaa pankissa 4 olevan taajuu­den 88,425 MHz NFM taajuuteen 170,025 MHz NFM, joudut painamaan näppäimiä kaikkiaan 20 kertaa! Ja auta armias jos heti tämän jäl-keen sammutat koneen. Muutos ei talletu jollet ennen laitteen sammuttamista käy jossain muussa pankissa. Mutta kun kerran olet saanut taajuudet sisään, on käyt-tö ja skannaus yhtä nautin­toa.

Yhä huipulla

   AOR AR-2515:n kattama taajuus­alue on aukottomasti 5 - 1500 MHz. Modet ovat NFM, WFM ja AM. SSB on ollut saatavissa lisävar­rusteena noin 160 USD:n hintaan, mutta sitä ei ollut kummassakaan testatussa yksilös­sä.
   Muistipaikkoja on huikeat 1984 kappaletta. Ne on jaettu 62 pank­kiin, joissa on 32 muisti­paikkaa kussakin. Lisäksi lait­teessa on 16 erillistä etsintä­pankkia, joi­hin voidaan tallettaa selail­tavan taajuusalueen ylä- ja alataajuu­det, mode ja askellusvä­li. Valit­tavissa olevat askelluk­set ovat 5, 12.5 ja 25 kHz.
   Skannaus- ja etsintänopeus on yhä vuonna 1994 kilpailukykyinen 36 kanavaa/hyp­pyä sekunnissa. Esi­merkiksi vanhemmista AOR:n laitteista poiketen 2515:n skan-na­tessa taajuudet näkyvät taa­juus­näytös­sä. Näin siis ainakin periaat­teessa, sikäli kun vili­nästä nyt mitään erottaa.
   Suures­ta nopeudesta huolimatta jälkim­mäisen, myöhemmin testatun yksilön taajuus­lukkiutuminen oli moittee­ton. Vanhemmassa, aiemmin testa­tussa yksilössä oli toisi­naan lukkiutu­misongelmia tilan­teissa, joissa saman pankin si-säl­lä oli taajuuk­sien välillä liian suuria (= kymmenien mega­hertsien) hyppyjä. Tällöin skan­naus saattoi painella ohi lähet­teistä.
   Ominaisuuksiensa suhteen 2515 on edelleen huippuskanneri. Taa­juusalue on riittävä, modet on ne tarpeelliset, muisteja ja etsin­täpankkeja on enemmän kuin mis-sään muussa skannerissa ja no­peudessa ohi menevät vain aivan uudet Bearcatin koneet. Skanne­ris­sa on myös normaalit skanneri­toi­minnot: viive, näppäi­mistölu­ki­tus, näytön valaisu, jne.
   2515:n näppäimistölukitus to-sin on älyttömimpiä tavattuja. Kun sen painaa päälle, niin vas­taan­otin pysähtyy yhdelle taajuu­delle ja jää kuuntelemaan sitä. Näppäi­mistölukitus siis näppäräs­ti pysäyttää koko lait­teen. Mitä­hän ACE:n miehet on ajatellut tällä­kin ominaisuudella tehtävän?
   2515:n alkuohjelmointi on työläs operaatio ja vaatii paljon näpyt­telyä. Tilannetta helpottaa hieman 2515:n oma tietokoneoh­jausoh­jel­ma, jota on saanut ostaa ACE:ltä aika edulliseen hintaan 40 USD (testi ohjelmas­ta on tu-los­sa Skanneriin "joskus" tule­vai­suu­dessa). Toisaalta skanne­riin sitten mahtuu kerralla si-sään kaikki mitä Suomessa ­pystyy kuun­tele­maan. NMT:t, ARP:t, meri-VHF:t, yms. etsintä­pankkei­hin ja kaikki muu muisti­paikoil­le.
   Alkuohjelmoinnin jälkeen sinun tarvitsee vain valita haluamasi etsintäpankki tai muistipankki/   pankit ja painaa SCAN. Upeata! Vaikka alkuohjelmointi on työläs­tä, ei rutiinikäyttö ole vaikeaa tai monimutkaista. Erityisesti on mainittava, että esimerkiksi Bear­cattien tavoin muistipankeis­ta voidaan skannaukseen valita eli linkata juuri halutut. Etsin­täpankkeja ei testiyksilöis­sä ole pystynyt linkkaamaan, vaan etsin-tä rajoittuu yhteen pankkiin ker­ral­laan.
   Suuri muistikapasiteetti tuo paineita normaalia parempaan ns. taajuushallintaan. Pankkien si-säl­löstä kannattaa tehdä paperil­le listaus. 2515 itse asettaa taajuudet muistipankeissa suu­ruusjärjestykseen. Samaan muisti­pankkiin kannattaa ohjel­moida vain jollain tavalla toisiinsa liittyviä taajuuksia. Samoin kan­nattaa välttää muisti­pankin si-säl­lä liian suuria (kymmenien me­gahertsien) hyppyjä taajuuksien välillä.
   Suuresta kapasiteetista johtu-en itse muistipaikoilla ei ole tavallisesta poiketen ollen­kaan järjestysnumeroita. Samoin prio-ri­tynä eli etuoikeutettuna "muis­ti­paik­kana" ei olekaan muisti­paik­ka, vaan koko muisti­pankki numero 1.
  
Tuttu koppa

   AR-2515:n koppa on siis tuttu AR-2002:sta. Kallistetussa etu­paneelissa on 22 kappaletta muo-vi­sia näppäimiä, virtakytkin, kohinasalpa- ja äänenvoimakkuus­potikat, manuaalinen taajuusva­lintakiertokytkin, LCD-näyttö, signaalimittari ja kuulokeliitin.
   Signaalimittari on hyvä olla olemassa, vaikka se onkin lähinnä suuntaa-antava. Yleensä mittari näyttää että signaali tulee joko ihan täyttä tai että signaalia ei tule ollenkaan. Väliasennot on harvoin käytössä. Mittari ei myöskään vali­tetta­vasti noudata normaalia S = 1-9 +60 dB-kaavaa.
   LCD-näyttö on asiallinen ja antaa riittävät tiedot, mutta näytön valaistus on aivan surkea. Jo hämärässäkin koko näyttö on täysin käyttökelvoton.
   Pidempään testatussa yksilössä on ilmennyt satunnaisesti jonkin­laista pätki­mistä. Tämä ilmenee siten, että jotkut näytön tekstit menevät todella hämäriksi tai hä­viävät oikeastaan kokonaan. Esi­merkiksi "NFM"-teksti katoaa. Jon­kin ajan päästä taas huomaa että ko. teksti on takaisin ruu­dussa niin kuin ei olisi ikinä pois ollut­kaan. Tämä ongelma ei onneksi ole koskenut itse taa­juusnäyt­töä.
   2515:sta puuttuu kello, joka on mukana varhaisemmissa malleis­sa 2001 ja 2002.
   Takapanelissa on tietokone­portti, reikä portin käyttöledil­le, 50 ohmin BNC-antenniliitin, lisä­kai­utinliitin ja -10 dB:n vaimen­ti­men kytkin. Kaikki edellä mainitut liittimet ja kytkimet toimivat moitteetta. Tämä koskee siis myös tietokoneporttia.

Mittaukset

   Mittasimme normaaliin tapaan AOR AR-2515:n herkkyyden ja vuo­tosäteilyn. Vertailulaitteina olivat edeltäjä AR-2002 ja seu-raa­ja AR-3000. Lukemat ovat ta-val­li­seen tyyliin mikrovoltteja ja vertai­lukelpoisia muihin skan­ne­rimit­tauksiimme nähden.

Herkkyys:

MHz    2002    2515    3000
-------------------------------
   5           1,41    1,26
  10           1,26    1,26
  30   0,89    1,26    1,12
  50   0,50    0,63    0,28
  70   0,22    0,22    0,25
 100   0,89    0,45    0,79
 120   1,00    0,79    1,00
 145   0,25    0,18    0,25
 160   0,20    0,20    0,22
 170   0,22    0,18    0,22
 300   0,20    0,22    0,20
 400   0,22    0,32    0,22
 435   0,20    0,22    0,22 
 460   0,22    0,20    0,22
 920   0,25    0,63    0,28
 950   0,32    0,63    0,20
1000   0,63    0,16    0,16

   AOR AR-2515 on kautta spektrin erittäin herkkä vastaanotin. Erot sisarusten kesken ovat varsin pieniä niin mittauksissa kuin käytännössäkin. Huomiota voisi tietysti kiinnittää 2515:n parem­paan herkkyyteen ULA- ja ilmailu­alueilla. Toisaalta 2515 on hive­nen heikompi NMT900-bandilla.
   HF:llä 2515 päihittää jopa heikommat ns. maailmanradiot kevyesti. Maailmanpalveluasemat kuulu­vat mukavasti, mutta 5 kHz:n kanavaväli ei rohkaise yrittämään DX-kuuntelua liian vakavissaan. Heikompitehoisista asemista AOR:llä kuului aikoinaan mm. piraatti Radio Mayday 6240 kHz mukavasti jopa pelkällä AOR:n omalla teleskoopilla (vää­rinkäsi­tysten välttämiseksi todet­takoon, että Maydayn lähetys­paikka oli ainakin 100 kilometrin päässä kuuntelu­paikasta).
   AOR AR-2002:n kohdalla herätti aikoinaan 80-luvulla runsaasti hilpeyttä skannaajien keskuudessa silloisen Suomen virallisen maa­hantuojan mainonta, joka pai­notti laitteen käyttöä ULA-DX-kuunte­luun. Skanne­rista kun on sellai­seen aika harvoin. 2002 ei kelpaa ULA-DX-kuunteluun, eikä siihen ole AR-2515:stakaan. Ongel­maksi muodos­tuu ULA-kuunte­lussa lähinnä liian heikko selek­tiivi­syys eli vie­reisten kanavien vaimennus, liian leveät FM-filtte­rit ja voi­mak­kaiden signaa­lien läpilyön­ti.
   Normaalissa skannerikuuntelus­sa, eli hyötyliikennealueiden AM- ja NFM-kuuntelussa 2515:n herk­kyys on mielettömän hyvä. Useim­milla taajuusalueilla AOR on aivan parhaiden mittaamiemme vas­taanottimien joukossa ja joilla­kin taajuuksilla jopa paras. Pit­käaikaiset kuuntelutestit ja ha­vainnot vahvistavat mittaustulos­ten paikkansapitävyyden.

Vuotosäteily:

MHz     2002    2515    3000
--------------------------------
  50    1970    1400     180
 120    1250    1300     270
 160    1070    1700     150
 300    2050    2600     220
 460    1120     870     260
 920     780    1100     160
1000     830    1200      90

   Vuotosäteilyn suhteen 2515 on samaa luokkaa kuin edeltäjä 2002: vuotoa on ja rutkasti. Uudempi AR-3000 on aivan toista luokkaa. On syytä ihmetellä miten 2002 on aikoinaan tyyppihyväksyntätarkas­tuksen läpäissyt. AR-2515 tuskin läpäisisi tarkastusta, jos sitä yritettäisiin.

Häiriöitä

   Superskanneriamme vaivaa sama tauti kuin useimpia muitakin laa­jakaistaisia ja herkkiä nykyai­kaisia skanne­rivastaanottimia: häiriöt. 2515 ei ole kovin suo­siteltava vas­taanotin taaja­miin tai muuten voimakkaiden lähettei­den lähei­syyteen.
   Selektiivisyydessä on sanomis­ta. Jonkin kanavan vahva lähete tukkii useimmiten pari viereis­täkin kanavaa siinä ohimennen. Mistään Icom IC-R1-ilmiöstä ei nyt sentään voida puhua, mutta esimerkiksi kolmen kilometrin päässä oleva poliisin toistin blokkaa umpeen päällä ollessaan myös molemmat viereiset kanavat.
   2515 on myöskin herkkä voimak­kaille lähetteille erilaisten läpilyöntien ja harhojen muodos­sa. YLE:n WFM-lähetteet sotkevat bandeja, tosin satunnaisesti. Vas­taanotin ei myöskään siedä samassa huoneessa päällä olevaa PC:tä, joka antaa purinoita useille taajuuksille.
   Vastaanotin on niin herkkä, että antennin vaihto omasta te-les­koo­pista ulko­disconeen ei juu-ri lisää häiriöi­tä. Häiriötaso on sama antennista riippumatta. Liian heikko selektiivisyys hait­taa muuten erinomaisten etsin­täpank­kien käyttöä taajamis­sa. Häiriötilanteissa vaimennin on käyttökelpoinen kuuntelijan ystä­vä, joka rauhoittaa tilannet­ta kummasti.

Car & Driver

   AR-2515 on erinomainen autoko­ne. Lisävarusteena myydyn autote­lineen avulla kiinnitys kotteroon kuin kotteroon onnistuu mukavas­ti, eikä kotelo ole liian suuri mobileasennuksiin. Taajamissa vastaanotin reagoi voimakkaisiin lähetteisiin ohi ajettaessa, mutta haitta on silloin väliai­kainen. Tuulilasinpyyhkijät tai muut sähkölaitteet eivät ole ai­heuttaneet ongelmia, vaikka tes­tiyksilöitä on käytetty ainakin kahdeksassa eri ajoneu­vossa.
   BNC-liitin on autokäytössäkin asiaa. Samoin audiovahvistusta riittää, eli kun liittää vastaan­ottimen perään lisäkaiuttimen, niin ei jää viestit kuulematta. Välitaajuus on mahdollista pei­lausta ajatellen kohtuullisen tur­valli­nen 750 MHz.
   Haittapaik­koja ovat huono näyt­tö pimeäaje­lua ajatel­len ja muistien tyhjen­nysmahdol­lisuuden puuttumi­nen. Aiemmin Skannerissa julkais­tu AOR AR-2002:n muistien tyhjen­nysohje saattaisi tietysti toimia 2515:­ssa­kin, mutta tätä emme ole testan­neet. Liian hätäi­siä tyhjen­nyksiä on syytä varoa, sillä muistien uudelleen ohjel­mointi tuo taatus­ti hikikar­palot otsal­le. 

Viisi vuotta myöhemmin

   Viidessä vuodessakaan AR-2515 ei ole jäänyt pahasti uudempien jalkoi­hin. Mahtavan muistikapa­siteetin, nopeuden ja taajuus­alueen avulla laite vääntää edel­leen ykkösket­jussa.
   Vastaanottimen käyttökelpoi­suutta kaupungeissa rajoittaa turhankin yleiseen tapaan liian heikko selektiivisyys ja häiriöi­den sietokyky. Vahvojen lähettei­den piirissä etsintätoiminnon käyttö saattaa välillä tökkiä. On kuiten­kin huomautettava, että 2515 on tässä(kin) suhteessa sel­västi parempi kuin esimerkiksi Icom IC-R1 tai Alinco DJ-1.
   Parhaimmillaan 2515 on vahvo­jen lähetteiden ulkopuolella. Haja-asutusalueella laitteen herkkyys ja muut ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa. Kaupungis­sakin 2515 on ainoa vaihtoehto, jos haluaa tallettaa samaan skan­neriin kaiken.
   Jos tarkoituk­sena olisi valita paras "puhdas" skan­neri, ei AOR AR-2515:lle löydy häiriöongelmis­ta huoli­matta muuta vastusta­jaa kuin Icom IC-R7100 ja ehkä vara-uk­sin Realistic Pro-2006. Mm. näitä kaikkia käyttäneenä voisin tässä yrittää asettaa laitteet parem­muus­jär­jestykse­en. Laittei­den kaikki eri ominai­suu­det ja suorituskyvyn huomioon ottaen ja pisteyttäen järjestyk­seni huhti­kuussa 1994 on kaupunkikuunteli­jan kannalta seuraava:

1. Icom IC-R7100
2. AOR AR-2515
3. Realistic Pro-2006 Hyperscan

Maaseutukuuntelijaa ajetellen kiepauttaisin Icomin hopealle ja AOR:n ykkössijalle.

     AR-2002:sta AR-2515

   Suomessakin suosittu AOR AR-2002 on armottoman hidas skanne­ri, jonka muistikapasiteettikin on aika rajoitettu. AR-2002 on kui­ten­kin mahdollista muuttaa AOR AR-2515:ksi, jolloin nopeus para­nee moninkertaiseksi ja muistien­kin määrä vaatimattomasti noin sataker­taistuu. (Tehdastekoinen AOR AR-2515 on testattu Skanne­rissa u3 vuonna 1989/toim.­huom.)

Made in USA

   AOR AR-2515 ei ole ikinä ollut Japanissa sijaitsevan AOR:n oman teh­taan tuotannossa. 2515 on ACE Communications-firman tuotan­toa. ACE on AOR:n USA:n maahan­tuoja ja AR-2515 on myöskin (ainakin ol-lut) saatavissa ­päivitys­sarja­na, joka isketään entisen 2002:n si­sään. Tässä artikkelissa selos­tettu muutostyö on tehty juuri tällaisella, ACE:ltä USA:sta ostetulla muutossarjalla vuonna 1993. Kyseinen muutosarja tosin on hankittu jo vuonna 1990, mutta erinäisistä syistä muutostyön suorittaminen viivästyi muutamia vuosia.
   Muutossar­ja sisältää kaksi­osaisen CPU-levyn, RS-232-portin, seitse­män kappaletta AR-2002:n omille piirile­vyille vaih­detta­via komponentte­ja, uuden näppäi­mistön selitetar­ran ja nimi­tarran. Tämä paketti maksoi vuonna 1990 koh­tuulliset 125 USD. ACE ei enää valmista 2515:sta, joten muutos­sarjankaan saatavuu­destakaan ei tällä hetkellä ole varmaa tietoa. 2515:n korvasi samalla logiikalla varus­tettu AR-2500 hieman erinä­köises­sä kuores­sa.

Muutokset

   Osat on, siis töihin. Kuoret pois vanhasta uskollisesta AR-2002:sta ja front boardia vaihta­maan. Se kulkee CPU-levyn nimel­lä, on kaksiosainen ja sisältää näppäimistön piirilevyosan, sig­naaliledit ja LCD-näytön. Vanhal­ta levyltä siirrämme vain LCD-näytön uudelle levylle, muu tar­vittava sillä jo onkin. Näyttö on ruuvikiinnikkeinen eikä juotta­mista tarvita. Ruuvit on syytä kiristää riittävän tiukalle, muu­ten kosketus levyltä näytölle on huono ja segmenttejä jää pois.
   RS-232-porttilevyn vaihto lait­teen peräosassa oli työläs homma, sillä virtarunkoliitin oli raivattava pois tieltä ja lukui­sista riviliittimistä useat oli-vat tosi tiukassa. Portin ledi oli unohtunut pois matkasta aivan kuin muutaman vuoden takaisesta testilaitteestakin.
   Komponenttien kimppuun. Niitä oli seitsemän kappaletta ja ne vaihdetaan 2002:n jäljelläjäävil­le piirilevyille siellä ennestään olevien tilalle ohjeiden mukaan. Työssä vaaditaan kunnon tinaimuri (jota kahden hengen työryhmälläm­me ei tietenkään ollut), runsaas­ti aikaa ja kärsivällisyyttä. Ai­kaa kuluu osien paikallistami­seen ja piirilevyjen irrottami­seen. Homma on tosi hidasta ja tark­kuutta vaativaa. USA:ssa voikin hermoromahduksen välttämi­seksi lähettää koko skannerin ACE:lle "likaisen työn" tekemistä varten.
   Kun laitteen sisäiset muutos­työt on tehty ja kuoret lyöty ka­saan, on vuorossa näppäintoimin­tojen selitetarran ja nimitar­ran vaihto. Vanhat irtosivat siistis­ti liimanjämineen ja uudet istu-vat nyt paikoillaan kuin teh­taan mallissa. No problem.

Toiminta

   Mutta mitä kummaa??? Näppäin­ten toiminnot ovat nyt aivan vi-ka­paikoissa. Siellä missä ennen oli LIGHT-näppäin, onkin nyt 1/NFM-toiminto. LIGHT-näppäin on sitten taas siirtynyt 6/25k:n paikalle. Edessä on siis aivan uuden käyttölogiikan opettelu. Manuaa­lia ei ole, mutta paatunut skanneriholisti on selvinnyt pal­jon kiperimmistäkin tilanteis­ta, joten ei kun näppäilemään.
   POWER-näppäin on sentään van­halla, tutulla paikallaan. Sitä painettuamme näyttöön scrollaa teksti "AR2515", jonka aikana laite boottaa itsentä. Teksti vaihtuu pian 1. pankin suurimmak­si taajuudeksi. Näytön valo ei tule päälle eikä laite piippaa kuten vanha 2002. Näppäi­met eivät myöskään enää piippaa kuittauk­seksi ja kellokin on muutostyön yhteydessä hävinnyt.
   Näppäimistöä kokeiltaessa ha­vaitaan erityisesti vasemman ylä­kulman näppäimet kovin tiu­koiksi ja koteloa painellessa painuvat jotkut näppäimet samalla pohjaan. Tämä johtuu siitä, että kotelon näppäinten ja piirilevyn näppäin­pintojen välinen tila on kovin ahdas. Väljemmillä vesillä keik-ku­vat näppäimet sen sijaan heilu­vat kuin irtoava maitoham­mas! Heilun­ta on jopa rajumpaa kuin 2002:­ssa, jonka näppäimet eivät nekään vakuuttaneet tuke­vuudel­laan.

Paljon uutta

   Monta seikkaa muuttui modifi­oinnin jälkeen. Taajuusalue on nyt 5 - 1500 MHz aukottomasti. Muistipaikkoja on 1984 kappaletta ja ne on jaettu 62:een muisti­pankkiin (nrot 1-62), joihin ku­hunkin mahtuu 32 taajuutta. Skan­nausnopeus on hulppeat 36 muisti­paikkaa sekunnissa.
   Huomat­tava ero 2002:een ver-rat­tu­na on se, että ohjel­moidulla taajuudel­la ei ole muistipaikka­numeroa. Laite asettaa taajuu­det kussakin pankissa automaatti­sesti suuruus­järjestykseen riippumatta siitä missä järjes­tyksessä ne nä-py­tel­lään sisään. Laite skannaa pankin taajuudet aina suurimmasta pienimpään päin. Ohjelmointi su-juu siten, että valitaan haluttu muistipankki SEL.BANK-näppäimel­lä, näppäillään taajuus ja paine­taan ADD-näppäin­tä (korvaa ENTE­Rin). Mode ja askel­lus valitaan SHIFTin kautta.
   Kun muistipankki on täynnä, laite ilmoittaa siitä näyttämällä tekstin "FULL". Muistista poisto käy kätevästi: valitaan pankki ja taajuus ja painetaan DELETE. Nor­maali LOCKout-toiminto 2515:sta­kin toki löytyy. Skannatessa muistipaikkoja laite näyttää skannattavat taajuudet. 2002 sen sijaan näyttää taajuuden vain manuaa­li­tilassa tai skannauksen pysäh­ty­essä.
   VFO-nupin virkaa toimittanut kierrettävä nuppi on nyt muistien selaamista varten. Kun ollaan ma­nuaalitilassa, muisteja voidaan käydä läpi kätevästi nupin avul-la. Sama homma sujuu tietysti myös nuolinäppäinten avulla. Pi-tä­mällä jompaa kumpaa nuolinäp­päintä pohjassa taajuudet vilis­tävät silmissä kuin skannatessa. Hieman jäin kaipaamaan 2002:n muistipai­kalta VFO:lle-ominai­suutta, jolloin taajuuden pystyi siirtä­mään VFO:lle nuppia pyö­räyttämäl­lä. Tällöin oli helppo tarkistaa mahdollinen muu liiken­ne taajuu­den ympärillä.
   Jos nyt löytyy muistipaikois­sa, niin kyllä löytyy myös alue-s­kannauksessa! Sille on varattu 16 SEARCH- eli etsintäpankkia (nrot 63-78). Niitä voi linkittää SCAN-pankkei­hin aivan mielival­taises­ti.Täl­löin voidaan skannata vaikkapa muistit pankeista 1 ja 2, mennä etsintäpankkeihin 63 ja 78 ja sitten taas takaisin muis-ti­pai­koille jne. Kätevää! Linkit­tä­mät­tömän pankin tunnistaa manu­aali­tilassa vilkkuvasta pankin nume­rosta ja tietenkin siitä että sitä ei skannata. (Vanhemmissa, valmiina ostetuissa AR-2515:ssa etsintäpankkeja EI pysty linkit­tämään skannaus­pankkei­hin, vaan aino­astaan skannaus­pankkeja toi­siin skan­nauspankkei­hin/toim.     ­huom.)
   Seuraavat näppäintoiminnot hävisivät muutostyön myötä: CLOCK, CLK SET, SEARCH, LOWER, UPPER, SPEED ja ENTER. Jäljelle­jääneet toiminnot muuttivat aivan eri näppäimille ja kestää aikansa ennen kuin uuteen systeemiin tot­tuu. Itse hain SCAN-näppäintä en­tiseltä paikaltaan vanhasta tot-tu­muksesta niin itsepintaises­ti, että uusi MAN/SCAN-näppäin oli pakko maalata kirkuvan punaisek­si!
   Erikoista on myös se, että tässä jenkkimarkkinoille tarkoi­tetussa skannerissa on valmiiksi esiohjelmoituna amerikkalaiset viranomaistaajuudet väliltä 33-868 MHz, yhteensä 1952 taajuutta! Vaikka tämän jutun AR-2515 teh-tiin näin muutossarjan avulla, kysei­set taajuudet löytyivät heti kun virta ensimmäisen kerran kyt­ket­tiin päälle. On sitten käyttä­jän harkinnassa ja vallassa mitä esiohjelmoiduille taajuuk­sille tekee. Suomessa niistä ei ole juu­ri iloa, sillä esimerkiksi 150 MHz:n alueella on USA:ssa käytös­sä 5 kHz:n askellus.

Tosi ässä

   Valitettavasti AR-2515:sta ei enää valmisteta. Sen on korvannut rumemmalla kotelolla varustettu AR-2500, joka on ominaisuuksil­taan samanlainen kuin 2515. Lisä-nä on vielä BFO, jolla voidaan monito­roida SSB- ja CW-lähetyk­siä. 2002-mallinen kotelo löytyy enää mallista 3000. Se on sääli, sillä kotelotyyppi on erinomainen pöytä­käyttöön.
   Mikäli muutossarjaa Yhdysval­loista yhä saa, kannattaa sellai­nen ehdottomasti hankkia. AR-2002 on erittäin herkkä vastaanotin, mutta skannausnopeus on onnetto­man hidas ja muistikapasiteetti taajuusalueeseen nähden olematon. AR-2515:ssa nämä puutteet on mo­ninkertaisesti korjattu ja laite on muiden 1990-luvun pöytäkonei­den rinnalla erittäin kilpailuky­kyinen. Omasta kokemuk­sesta voin huoleti sanoa, että hyvästä tuli erinomainen. Kyllä se niin on, että kahta en vaihda, mutta mikäs se toinen sitten olikaan...

   Ja tässä kiinnostuneille ACE Communicationsin yhteys­tiedot. Osoite: 10707 East 106th Street, Fishers, IN 46038, USA. FAX: 990 1 317 849 8794. ACE on pitkäai­kaisen kokemuksen perusteella erittäin luotettava ja hyvä tava­rantoimit­taja.

      Skanneri testaa:

        AOR AR-8000

   Oli jouluaaton aatto 23.12.    ­1994. Ajelin pikkupakkasessa töistä kohti kotia ja poikkesin matkalla tyhjentämään Skannerin postilokeron. Pakettikortti? Pienehkö, kevyt paketti? Kotiin katsomaan...
   Paketista purkautui Aseko Oy:n testiimme lähettämä upouusi käsi-s­kanneri AOR AR-8000. Joululahja ennen joulua. Merry X-mas, Räbi-nä!

Yli satasivuiset ohjeet...

   AOR:n uutta käsikonetta oli jo jonkun aikaa kehuttu ulkomaisissa radiolehdissä aivan uudenlaiseksi ja käänteentekeväksi skannerivas­taanottimeksi. Odotukset olivat siis varsin korkealla.
   Paketista purkautui itse vas­taanottimen lisäksi metallinen vyöklipsi, rannelenkki, neljä kappa­letta Fujin 700 mA:n 1,2 V-akkuja, 16 senttiä korkea patuk­ka-antenni, liitos­johto auton tupakansytytinliitti­meen, AOR:n omalla logolla varustettu 220 V 12 V/300 mA-verkkolaturi ja 115-sivuinen englanninkielinen käyt-tö­ohjekir­ja.
   Japanissa valmistetun skanne­rin korkeus on 16,5 senttiä nup­peineen, leveys on 6,5 senttiä ja syvyys 3,7 senttiä. Laite painaa 400 grammaa toimintakun­toisena, eli akut, patukka-antenni, vyö-   k­lipsi ja rannelenkki kiinnitet­tynä. Kokonaisuus maksaa Englan­nissa noin 450 puntaa ja USA:ssa noin 650 USD. Aseko Oy:n tarkoi­tuksena oli laitteen tyyppihyväk­syttäminen ja myynti Suomessa. Projekti kuitenkin näyttäisi epä­onnistuvan myöhemmin käsiteltä­vistä syistä (vaihteeksi vuoto­säteily...).
   Kotelon etupuolella ovat mie­len­kiintoinen 4 rivin LCD-matrix­näyttö (kokoa 3,5 x 2,5 senttiä), tosi litteä kaiutin ja 20 kappa­letta kuminäppäimiä. Oikealla sivulla ovat virtapistoke ja rannelenkki. Vasemmalla sivulla on neljä kappaletta käyttöpainik­keita.
   Laitteen takapuolella ovat vyöklipsi, akkukotelon kansi ja akkukotelon kannen alla tieto­koneliitäntä. AOR:ssä ei ole varsinaista akkupakkia, vaan tila, johon voidaan sijoittaa akut tai paristot. Yläpinnassa ovat 50 ohmin BNC-antenniliitin, kuulo­kelii­tin, viritysnuppi, kohi­nasalpapo­tikka ja virta/ää­nenvoi­makkuus­nuppi.

Ahdasta

   Yli satasivuista käyttöohje­kirjaa pällistellessä oli pieniä vaikeuksia lähteä liikkeelle laitteen kanssa. Päätimmekin aloittaa avaamalla koko systee­min. Laitteen sivuilta avasimme neljä todella pientä ruuvia ja akkukotelon sisältä vielä kaksi muuta ruuvia. Sitten palikka oli auki.
   Sisällä on kolme piirilevyä ja varsin ahdasta. Pintaliitososaa on nykytapaan runsain mitoin. Laite on sisältäkin siisti ja työnjälki näyttää hyvältä. Kokoa­misen jälkeen huomasimme, että laite ei myöskään kadota muisteja purkamisen yhteydessä.

Pakko lukea

   Kymmenien skannerivastaanotti­mien jälkeen tulee enää varsin harvoin vastaan tilanne, jossa laite häm­mentää niin paljon, että on lähes pakko tutustua käyttöoh­je­kirjaan ennen vastaanottimen käyttöä. No nyt kävi näin. Lues-ke­lin joulun­pyhinä manuaalia ja tutustuin varovasti laitekokonai­suuteen.
   Patukka-antenni on erikoinen. Skannerin BNC-liitin uppoaa koko­naan patukan sisään. Vyök­lipsi on kunnol­linen metallinen. Sen si-jaan tumma kotelo on muovia.
   Tietokoneliitäntä on hankalas­ti akkukotelon luukun alla, eli liitettäessä AOR AR-8000 tietoko­neeseen tai toiseen samanlaiseen vastaanottimeen esimerkiksi muis­tien vaihtoa varten, on akkukote­lo pidettävä auki. Liitäntä on myös erittäin pieni ja syvään upotettu. Tieto­konekäyttöä ei voitu testata, sillä tarvittavia palikoita ei ollut saatavissa testiin. Englan­nissa tietokonein­terface maksaisi lehti-ilmoitus­ten mukaan 80 puntaa.
   Käyttöohjekirjasta ja laitteen taajuusalueesta päätellen testis­sä ollut yksilö oli ns. Englanti­versio. Niinpä laitteessa on myös USA:n 800 megan alueen cellular­bandi, jota ei enää jenkkiversi­oista löydy.
   Vastaanotin kattaa valmistajan lupauksen mukaan taajuusalu­een 500 kHz - 1900 MHz. Modet ovat AM, NFM, WFM, USB, LSB ja CW. Muisteja on 1000 kappaletta ja ne on jaettu kahteenkymmeneen pank­kiin, joissa on 50 muistia kussa­kin. Lisäksi laitteessa on 20 etsintä­pankkia. Muistikapasiteet­ti on riittävä. Skannauspank­kien koko (50 muistia per pankki) on hyvä ja sekä skannaus-, että etsintä­pankkien määrä on lähes kaikkeen käyttöön sopiva. Taa­juusaskel­lukseksi voidaan valita 50 hertsin välein mikä tahansa askel väliltä 50 Hz - 999,995 kHz. Kukaan tuskin jää kaipaamaan vielä lisää askellusvaihtoehtoja, vaikka 50 hertsiä tarkempaa va-lin­tatarkkuutta saattaisikin tar­vita HF:llä CW-, USB- tai LSB-vastaan­otossa.

Expert / Newuser

   Laaja käyttöohjekirja on hyvin kirjoitettu, selkeä ja hyvää eng­lantia. Kääntäminen suomek­si oli­sikin muo­dostanut Asekolle mie-len­kiin­toisen urakan. Lukuko­kemus on jokseenkin hämmentävä. Toimin­toja ja erilaisia säätömah­dolli­suuksia on valtavasti. Varsin monet käyttömahdollisuuk­sista ovatkin sellaisia, joita ei ole aiemmin ollut missään skanneri­vastaanot­timissa.
   AOR AR-8000 perustuu osittain AOR:n Englannissa pari vuotta sitten järjestämään ideointikil­pailuun, jossa ns. tavalliset skannerikuuntelijat saattoivat esittää toivomuksia ja ideoita siitä, mitä he haluaisi­vat uuden sukupolven skannerissa olevan. Nyt osa ideoista on todella to­teutettu.
   Pehmentääkseen tutustumista laitteeseen ja estääkseen aloit­telijoiden turhautumisen AOR on jakanut toiminnot kahteen ryh­mään. Valtaosa toiminnoista on heti käytössä. Osa puolestaan vaatii pari näppäimen painallus­ta, jonka jälkeen kokonaisuus on kauttaaltaan hallittavissa. AOR käyttää näistä kahdesta tasosta nimiä Newuser ja Expert.
   Newuser- eli aloittelijatasol­la osa toimin­noista on piilossa. Expert- eli asiantuntijatasolla avautuu eteesi koko laaja AOR AR-8000-maailma. Tämä testiartikkeli on tehty sen oletuksen mukaan, että toimitaan Expert-tasolla ja kaikki toiminnot ovat käytettä­vissä, ellei toisin mainita.
   Newuser- ja expert-tasojen lisäksi mielenkiintoinen oivallus on ottaa käyttöön tietokoneista yms. elektronisista laitteista tuttu password eli salasana. Osa muisti- ja etsintä­pan­keis­ta (10 kpl molemmista) on kätket­ty sala­sanan taakse. Kysei­siä muisti- ­ja etsintä­pankkeja ei pääse katso­maan tai skannaa­maan/sörkki­mään ennen kuin on antanut skannerille oikean salasanan. Salasanan ohit­taminen esimerkiksi unohdustilan­teessa on tosin tehty aivan liian helpok­si, mutta eipähän nyt sen­tään ihan kuka tahansa pääse tii­raile­maan ihan kaikkia ohjelmoi­miasi taa­juuksia.

On/Off

   Kun AOR käynnistetään, se boot­taa itsensä mm. AOR AR-2515:n tavoin ja näyttöön rullaa hetkek­si näkyviin teksti "WELCOME TO THE WORLD OF AR8000 RECEIVER". Laitteen muistikapasiteetti, modemäärä ja askellusvaihtoehto­jen määrä ovat massiivisia. Edes-sä onkin melkoi­nen urakka täyttää muistit riittävissä määrin.
   Näin monimutkaisen laitteen täydellinen testaaminen olisi vaatinut huomattavasti enemmän aikaa kuin mitä meillä oli käy-tettävis­sä. Niinpä emme varmasti­kaan ehtineet/huomanneet testata kaikkea tarvittavaa ja osa ehkä olennaisistakin asioista saattoi livahtaa ohi huomaamatta. Aika    ­paljon kuitenkin tehtiin ja tut­kittiin, eli asiaan.
   Taajuuden lisäksi kulle­kin muistipaikalle ja etsintäpankkiin voidaan tallentaa seitsemän mer-kin viesti eli muistipaikan tai etsintäpankin nimi, esimer­kiksi "AHK/HKI". Tekstiosuuteen on va­littavissa 195 eri merkkiä, mm. isot ja pienet kirjaimet, nume­rot 0-9, välimerkkejä, matemaat­tisia merkkejä, japanilaisia (?) kir­jaimia, jne. Viritysnupilla pyöritetään näyttöön oikea merkki ja nuoli­näppäimellä isketään se sisään.
   Ohjelmoiminen on todella hi-das­ta ja aikaavievää, varsinkin jos ohjelmoit kanaville myös teks­tiosuudet. Tämä tietysti joh­tuu ohjelmointivalintojen ja -mahdollisuuksien suuresta määräs­tä. Jos kärsivällisyys ei ole hyveitäsi, alkaa päätä särkeä jo Newuser-tasolla.
   Ohjelmoinnin jälkeistäkään käyttöä ei voi pitää kovin yksin­kertaisena ja helppona. Laite edellyttää Newuser-tasolla­kin var­sin huolellista manuaalin luke­mista. AOR AR-8000 on vaativa vastaanotin. Monipuolinen ja sel­keä näyttö pyrkii auttamaan par­haansa mukaan. Laite on pitkäl­ti käyttäjäänsä mm. näytön teksteil­lä opastava, joten näytön kaikki neljä riviä ovat kyllä tarpeen.
   Näppäimistö auttaa käyttöä sekin, sillä näppäimet ovat sopi­van kaukana toisistaan ja koh­tuullisen kokoisia. Normaa­linäp­piseltä käyttö kuitenkin onnistuu ilman suurempaa tush­kaa. Ongel­mallista on tosin se, että useim­pien näppäinten takaa löytyy ainakin kaksi eri toimin­toa.
   Taajuusvalinta onnistuu kol-mel­la eri tavalla: ylös/alas-näppäi­mil­lä, käsiviritysnupilla tai numeronäppäimillä.

Mahtava näyttö

   AOR:n näyttö on rankka. 35 x 25 millimetrin tilaan on mahdu­tettu neljä riviä, joille mahtuu runsaasti selkeää ja hyvää tietoa laitteen toiminnasta ja kuunnel­tavista taajuuksista. Riville mahtuu 11 merkkiä. Tarvittaes­sa näyttö ja näppäimet saadaan va­laistua kauniin vihreällä taus­tavalolla. Poikkeuksellisesti näytön valais­tus voidaan myös lukita koko ajan päällä olevaksi.
   Taajuuden ja tekstin lisäksi näyttökertoo haluttaessa paljon muutakin. Ensinnäkin näyttöön saadaan monien radioamatööri­laitteiden tapaan kaksi VFO:ta. Yhdellä näppäimen painalluksella voit siirtää VFO:n aktiivisesta varalle ja edesta­kaisin. Kun toisessa VFO:ssa on vaikka tuki­aseman ulostulotaajuus ja toises­sa VFO:ssa sisään­meno­taa­juus, voidaan yhdellä napin painalluk­sella vertailla liikku­van aseman lähetettä (sisäänmeno­taajuus) tukiaseman kautta ulos tu­levaan lähetteeseen.
   AOR:ssä on varsin hyvä signaa­limit­tari. Yhdelle riville ahdet-tu kahdeksan palkin sinkku­mittari on hyvä ja toimii olosuh­teisiin (käsikone, palkkimittari) nähden hienosti. Mittaria voidaan pitää käyttökelpoisena ja suh­teellisen hyvin suuntaa-antavana.
   Jotain aivan uutta tällaisessa skannerissa on pienimuotoinen spektrianalysaattori eli band scope. Skooppi näyttää kuunnelta­van taajuuden lisäksi viisi kana­vaa (asetetulla askellusvä­lillä laskien) kuuntelutaajuuden molem­milta puolilta, eli yhteensä 11 kanavaa. Havaitut lähetteet tule­vat näky­viin palkkeina, joiden korkeus ilmaisee kyseisen lähet­teen signaalinvoi­makkuuden.
   Skooppi on todella hauska toi­min­to seuratta­essa kapean taa­juus­alueen tapah­tumia kuunnelta­van taajuuden ympärillä. Vastaan­otin on mukava virittää vaikka jolle­kin NMT-taajuudelle ja seu-ra­ta miten ympärillä palkit nou-se­vat ja laskevat.
   Skooppi on tiukka keksintö, vaikka toteutus onkin vielä vähän kankea ja skoopin näyttämä taa­juusalue kapea. Skooppi myös vä-hän hidastaa laitetta. Mm. kohi­nasal­paan tulee viive. Taajuudel­le tultaessa (esimerkik­si käsivi­ri­tysnuppia käytettäes­sä) signaa­li­mittari näyttää jo signaalia, mutta ääntä ei kuulu ennen kuin parin sekun­nin viiveen jälkeen. Samoin vastaanotto ja audio kat-ke­aa hetkeksi joka viides sekunt­ti, kun skooppi "päivittää" it-sen­sä eli pyyhkäi­see läpi kysei­set 11 kanavaa.

Käyttökokemuksia

   Ensimmäinen asia AOR AR-8000:n kanssa on heittää laitteen omalla patukka-antennilla naapurin TV-antennia. AOR:n patukka on mm. VHF:llä uskomattoman surkea, ehkä heikoin koskaan tavattu vakioan­tenni. Lähimmätkään vahvat asemat eivät meinaa kuulua laisinkaan. Oman patukkansa sijaan testasimme AOR:ää parin muun patukan, teles­koopin, tukidisconen ja autopiis­kan kanssa. Minkään antennin kanssa AOR:llä ei ollut HF:ää lukuunottamatta mainitta­via sig­naalinkesto-, tms. ongel­mia.
   Vastaanottimen äänenlaatu on hyvä. Samoin oman kaiuttimen äänenvoimakkuuskin on kohtuulli­sen hyvä. Käytimme AOR:ää myös lisäkaiuttimen kanssa, joka toimi moitteetta AOR:n korvakuuloke­liittimen kautta.
   AOR AR-8000:ssa on näppäimis­töpiippa, joka voidaan myös kyt-keä pois päältä. Piippa on todel-la terävä, jopa suorastaan kor-viin pistävä. Näppäilyn perille­menosta ei ole epäilystä.
   Laite skannaa kohtuullisen ripeästi, vaikka uusista Realis­ticin Hyperscan- ja Unidenin Turboscan-laitteista jäädäänkin pahasti jälkeen. AOR:n lupaama skannausnopeus on 30 kanavaa sekunnissa. Mittaamamme nopeus on kuitenkin vain noin 21 kanavaa sekunnissa. Nopeustestissä kana-via oli kahdessa pankissa ja vä­lissä oli myös skannauksesta pois­lukit­tuja kanavia. Etsintäno­peus nousi noin 22-25 hyppyyn sekun­nissa. Näillä nopeuksilla eli tehdasasetuksilla ei havaittu ongelmia taajuuslukkiutumisessa.
   Upea toiminto AOR:ssä on Sea-rch Pass. Olet varmasti etsinnäl­lä jotain bandia höylä­tessäsi hermostunut tilanteessa, jossa skanneri joka kierroksella pysäh­tyy samaan harhaan, häiriöön tai turhanpäiväiseen lähettee­seen. AOR:ssä ongelma on ratkais­tu siististi. AR-8000:ssa on jokais­ta kahtakymmentä etsintä­pankkia varten 50 Search Pass-muistia.
   Tämä tarkoittaa sitä, että jo­kais­ta etsintäpankkia kohti voit ohjelmoida jopa 50 taajuutta      ­lockouttiin eli pois etsinnästä. Tällöin skanneri ei enää pysähdy kyseiselle tai kyseisille taa­juuksille seuraa­villa etsintä­kierroksilla. Toiminto pelittää hienosti.
   AOR AR-8000 ei pidä tietoko­neesta. PC antaa ajoittain pahoja häiriöitä erityisesti käytettäes­sä sisäantennia samassa huoneessa PC:n kanssa. Olemattomia kanto­aaltoja eli birdieitä on jonkin verran, mutta pahasta ongelmasta ei voida puhua.
   Vastaanottimen akut kestivät normaalissa VHF-UHF-skannauskäy­tössä 4-6 tuntia. Kestoaikaan vaikuttaa aika paljon liikenteen määrä, eli mitä enemmän aikaa kaiutin huutaa, sitä lyhyem­mäksi jää toiminta-aika.
   Tässä pientä listaa toimin­noista: salasana (estää ulkopuo­listen pääsyn osaan muisti- ja etsintäpankeista), autostore (etsinnässä löytyvien taajuuksien automaattinen tallennus muisti­pankkiin), etuoikeutettu kanava (priority), taajuuksien lukitus pois skannauksesta (lockout), kaksi VFO:ta, vaimennin (attenua­tor), pankkien linkkaus eli yh-dis­täminen, virransäästötoimin­to (power save), tietokoneohjaus, tiedon siirto kahden samanlaisen skannerin välillä...

Etsintää ja skannailua

   Etsinnässä (search) ja skan­nauksessa (scan) on useita vaih­toeh­toja ja säätömahdolli­suuksia. Esimer­kiksi viive eli delay on säädet­tävissä vapaasti väliltä 0,0 - 9,9 sekunttia.
   Jos halutaan saada kuva bandin tapahtumista ja sisällöstä ilman että sinun tarvitsee jatkuvasti näppäillä skanneria liikkeelle, voit käyttää Free Searchia tai Scannia. Tällöin voit asettaa laitteeseen portaattomasti halua­masi ajan 01 - 99 sekunttia. Löy­täessään aktii­visen kanavan vas­taanotin odottaa kanavalla halua­masi ajan ennen kuin jatkaa et-sin­tää. Etsintä/skannaus jatkuu vaikka kuunneltu lähete ei vielä olisi­kaan lopettanut.
   AOR:ssä on myös monien muiden uudempien laitteiden tavoin Audio Search ja Scan. Tällöin vastaan­ottimen pitäisi pysähtyä vain sel­laisiin lähet­teisiin, jotka on moduloitu. Normaaliin tapaan myös AOR:n audiosearch/scan on epätyy­dyttä­vä, eikä toimi niin kuin sen kuuntelijan kannalta pitäisi toi­mia.
   Audio­search/scan ei ohita esi­mer­kiksi NMT-ulinoita. Skanne­ri ohittaa vain täysin hiljaiset tai modu­laatiol­taan tasaiset lähet­teet. Niinpä se myös karkaa kes-ken keskuste­lun, jos joku puhu­jista pitää liikaa taukoa kanee­tin keskellä. Voipi mennä vielä vuosia ennen kuin saadaan tar­peeksi älykäs skanneri, joka erottaa puheen muista modu­loin­neista.
   Vastaanottimessa on myös Level Search ja Scan . Tällöin skanneri voidaan ohjelmoida pysähtymään vain lähet­teisiin, joiden voimak­kuus on tiettyä, haluttua S-yk-sik­köä voi­makkaampi. Näin voidaan estää etsinnän pysähtymi­nen kau­kaisem­piin esimerkiksi toisel­la paikka­kunnalla sijaitse­viin lä-het­ti­miin, jotka eivät juuri sil­loin ole skannaajan kannalta mie­len­kiintoisia.
   Levelsearch/scan toimii OK, mutta se hieman hidastaa etene­mistä. Laite kun joutuu tunnuste­lemaan ja mittaamaan lähetteiden voimak­kuuksia ennen kuin se päät­tää että jatkaako matkaa vai py­säh­tyykö ja avaa kohinasalvan.
   Auto-Memory-Searchilla laite tallentaa automaattisesti etsin­nän aikana löytyvät aktiiviset taajuudet yhteen muistipankkiin.
   Skannauksessa on vielä mahdol­lisuus rajata skannaus vain nii-hin muisti­paikkoihin, joille on ohjel­moitu haluttua modea oleva taajuus. Toiminto on nimeltään Mode Scan. Sillä voit skannata vaikkapa vain AM-modea olevia muistipaik­koja.
   Sekä etsintä-, että skannaus­muistipankkeja voi linkata eli yhdistää niin, että voit etsiä tai skannata haluamiasi pankkeja 1-20 kappaletta kerrallaan. Skan­nauspankkien yhdistäminen etsin­täpankkeihin ei sentään vielä onnistu.

VHF-UHF / AM-NFM-WFM

   AR-8000 on todella herkkä laite ja kuuntelee hyvin. Herk­kyysmittauksemme VHF-UHF:llä kertovat seuraavaa:

MHz     8000     MVT-7100
-----------------------------
  30    0,45     1,12
  50    0,20     0,22
  70    0,22     0,20
 100    0,71     0,56
 120    2,00     1,59
 145    1,12     0,28
 160    0,63     0,32
 170    0,25     0,28
 300    0,28     0,50
 400    0,63     0,40
 420    0,63     0,56
 435    0,45     0,79
 460    0,36     0,32
 890    0,32     0,25
 920    0,40     0,79
 950    0,36     0,25
1000    0,40     0,28

   Lukemat ovat mikrovoltteja ja vertailukelpoisia aiempiin mit­tauksiimme nähden. Vertailulait­teena oli Yupiteru MVT-7100, jota voidaan pitää AOR AR-8000:n pa-him­pana kilpailijana samankal­taisten taajuusalueiden yms. omi­naisuuksien takia.
   AR-8000 on kautta linjan kil­pailukelpoinen herkkyyden suh­teen. AM-ilmailubandilla herkkyys on tosin vähän heikohko. ULAn ja 2 metrin radioama­tööri­alueiden herkkyydessä on niissä­kin vähän sanomista. Kun huomi­oidaan laaja taajuus­alue, voidaan herkkyyttä pitää varsin hyvänä.
   Suurin ongelma VHF:llä on YLE (päätestipaikalta on mastoon mat­kaa 5 km). YLE:n WFM-räiskeitä on aika paljon ympä­riinsä ban­deilla. Räiskeitä tulee varsinkin muiden lähetteiden päälle. Näin YLE blokkaa ulos aika voimakkai­takin hyötyliikennelähetteitä.
   AR-8000 ei sovi ULA-DX-kuunte­luun. Vahvat YLE:n ULA-asemat blokkaa heikot paikallisradio­asemat ulos tai ainakin räiskii niiden päälle. Viiden kilometrin päässä oleva YLE:n masto saa koko ULA-bandilla kaikki S-mittarin palkit palamaan koko ajan. Kun selaa bandeja WFM:llä dis­conea käyttä­en, on koko taajuus­väli 30-165 MHz pelkkää YLE:ä.
   AOR:n selektiivisyys on kuun-te­lussa kohtuullinen, tosin vähän omituinen. Kun vas­taanotin viri-te­tään esimerkik­si taajuudel­le 146,350 MHz NFM, niin vieressä (146,325 MHz NFM) pauhaa­va KAUHA ei kykene avaamaan vastaanottimen kohinasalpaa, vaikka skooppi käyttääkin että kaikki 11 kanavaa on täynnä KAUHAa. Myös S-mittarin mukaan KAUHAn räiskeen pitäisi kuulua ja avata kohinasalpa.
   KAUHA kylläkin röpistelee mm. taajuuksille 146,375 (toisinaan); 133,525; 158,825 ja 159,125 MHz.
   Mittasimme myös AOR:n vuotosä­teilyn. Seuraavan taulukon luke-mat ovat mikrovoltteja ja vertai­lu­kelpoi­sia aiempiin mit­tauksiim­me nähden. Vertailu­laitteena on edelleen Yupiteru MVT-7100.

MHz     8000     MVT-7100
-----------------------------
  50    2300     1100
 120    1310     1600
 160    2000     2200
 300     320     1600
 460    3000      650
 920     220     1500
1000    1600     2200

   AOR AR-8000 on yleisesti otta-en samaa luokkaa Yupiterun kans-sa, joka ei läpäissyt tyyppihy­väksyn­tätarkastusta. Myös AOR:n vuo­tosäteily on liian suurta, joten laite ei todennäköisesti tule tällaisenaan läpäi­semään tarkastusta, jos laite sellaiseen toimitetaan. Niinpä Aseko tie­tääksemme joutui luopumaan tyyp-pi­hy­väksyt­tämisaja­tuksesta, eikä laitetta näillä näkymin tulla näkemään kaupan hyllyllä Suomes­sa.

Autokäyttö

   AOR:ää käytettiin autossa sekä teleskoopin, että ulkoantennin keralla. Ulkoantennina oli 5/8-aallon ARP-piiska katkaistuna 165 MHz:lle.
   AOR kesti autokäyttöä hyvin ilman häiriöitä, toisin kuin esi­merkiksi Yupiteru MVT-6000, joka huutaa kuin pieni eläin mm. kai­kissa liikennevaloissa. AOR ei metelöi.
   Vastaanotin toimii hyvin 12 voltilla auton tupakansytytin­liittimes­tä. Äänenvoimakkuus ei riitä auto­käytössä, mikäli ste-reot ovat samaan aikaan päällä riittä­vällä äänenvoimakkuudella. Tällöin on käytettävä AOR:ssä lisäkaiutinta, joka olisi hyvä sijoittaa vaikka pääntukeen.
   AOR:n pakkasenkesto vähän epäi­lyttää. Laite oli autossa muu­ta­man tunnin ajan yksinään ulkoläm­pötilan ollessa -4 astetta Celsiusta. Lähdettäessä taas autolla liikkeelle AOR käynnistyi tosi nih­keästi. Näyttö toimi ikäänkuin viiveellä ja skannaus oli kuin jäässä sekin. Lohkoläm­mitin skannerille?

HF / AM-SSB

   Vastaanotinta käytettiin ja testattiin myös HF:llä, kun kerran sellainenkin on skanneriin rakennettu. Mittasimme AOR:n HF-herkkyyden (AM-modella) normaa­liin tapaan. Seuraavissa mittaus­tulok­sissa lukemat ovat mikro­voltteja ja vertailuvastaanotti­mina ovat Lowe HF-150 ja Yeasu FRG-7700. Lai­toimme AOR:n tarkoi­tuksella pahaan seuraan, sillä Lowe ja Yaesu ovat varsinaisia HF-vas­taanottimia, kun taas AOR on HF-alueestaan huolimat­ta ni­menomaan skannerivastaanotin.

MHz   8000    150     7700
------------------------------
0,2   10,00   1,78    200,00
1,0    2,00   1,59     39,80
5,0    1,00   1,12      1,26
10     0,40            
15     0,40   0,89      1,12
21     1,26   1,00      1,26

   Pelkkien herkkyysmittauksien perusteella AOR olisi aika kova luu. Esimerkiksi tunnettu (tai joiden­kin mielestä paremminkin surullisen kuului­sa...) Yaesu FRG-7700 häviää herkkyydessä kaikilla mitatuilla taajuuksil­la. Pelkkien mittauksi­en perus­teella AOR vaikuttaakin käyttö­kelpoisel­ta HF-vastaanotti­melta.
   Erityyppisiä teleskooppianten­neja käyttäen AOR AR-8000 toimii HF:llä kuin joku kohtuullinen ns. maailmanradio. Herkkyys riittää BC-asemien kuunteluun. Keskiaal­loilla teleskooppi ei tahdo enää riittää antenniksi. Esimerkiksi sydäntalvella kello 21.30 SA keskiaalloilla kuuluivat vain kaikkein voimakkaimmat asemat, mm. 1179, 1314 ja 1494 kHz:n val­tiaat (Ruotsi, Norja ja Venäjä).
   Selektiivisyys teleskooppian­tennikuuntelussa on yllättävän hyvä. Esimerkiksi vahva Voice of America (VOA) taajuudella 6040 kHz peittää bandista "vain" kaistan 6031 - 6049 kHz.
   Teleskooppiantennin lisäksi AOR:n antenniliittimeen tarjot­tiin vaatimatonta 20 metrin lan­kaa. Mm. radioamatöörien SSB-lähetteiden kuuntelussa AOR-lanka-antenni- yhdistelmä toimi kohtuullisen hyvin. Toisin kuin esimerkiksi aiemmin testattu Yupiteru MVT-7100 AOR jopa tun-nis­taa ja erottaa toisistaan USB:n ja LSB:n. AOR kuunteli hy-vin mm. 3,6 MHz:n LSB-amatööre­jä kaukaa­kin.
   AM:llä lanka-antennin käyttö erottelee AOR:n varsinaisista DX-vastaanottimista. Vastaanotin kuuntelee muuten OK, mutta laite ei kestä lyhyenkään langan tuomaa lisävahvistusta. Ongelmaksi muo­dostuvat bandeille ilmaantuvat lukuisat harhat ja läpilyönnit. Esimerkiksi LA-bandi (27 MHz) tulee aivan täyteen vahvoja BC-asemien harhoja. Vaimenninkaan ei poista ongelmaa.

Räätälöi mieleiseksesi

   AOR AR-8000 antaa ensimmäisenä skannerina käyttäjälle mahdolli­suuden muutella tehdasasetettuja skannaukseen ja lukkiutumiseen liittyviä tekijöitä.
   Lock Detect säätelee sitä aikaa, joka laitteella menee siirtymiseen kanavalta toiselle ja "lukkiutumiseen" uuteen kana­vaan. Mitä lyhyempi tämä aika on, sitä nopeammin vastaanotin skan­naa. Ajan lyhentyessä kuiten­kin kärsii taajuuslukkiutumisen var­muus. Laite hyväksyy ajat väliltä 0 ja 49 millisekunttia. Tehdas­asetus on 5.
   SQ Detect säätelee sitä aikaa, joka kohinasalvalle annetaan sen asian selvittämiseksi, onko kana­valla signaali vai ei. Mitä lyhy­empi aika, sen nopeampi skannaus. Äärimmäisen lyhyisiin aikoihin mentäessä taajuuslukkiu­tuminen taas kärsii. Tehdasasetus on 80 millisekunttia.
   Audio Wait tarkoittaa aikaa, joka kohinasalvalla on selvittää onko taajuudella oleva lähete ha­lutulla tavalla moduloitua. Tällä on merkitystä kun käytetään audi-on tunnistavaa skannausta tai etsintää. Pidempi aika parantaa toiminnon luotettavuutta, mutta saattaa hidastaa skannausta ja etsintää. Tehdasasetus on 0,3 sekunttia ja hyväksyttävät arvot ovat välillä 0 - 4,9 sekunttia.
   Audio Level säätelee sitä modu­laatiotasoa, joka saa kohi­nasal­van avautumaan audion tun-nis­tavan skannauksen tai etsinnän aikana.
   Level Wait tarkoittaa sitä aikaa, joka kohinasalvalla on tar­kastella kanavalla olevan sig­naa­lin voimakkuutta. Tätä käyte­tään silloin kun halutaan skan­nauksen tai etsinnän pysähty­vän vain tietyn vahvuisiin signaalei­hin. Tehdasasetus on 200 milli­sekunt­tia ja hyväksyttävät syöt-tö­arvot ovat väliltä 0 - 490 millisekunt­tia.
   Näitä eri säätöjä kokeilemalla voit muokata laitteestasi sellai­sen kuin itse haluat. Itse tote­simme tehdasasetukset hyvin toi-mi­viksi, mutta tilanteesta riip­puen voi olla tarpeen nopeut­taa skannausta vaikka taa­juusluk­kiu­tumisen kustannuk­sellakin. Toisi­naan taas on tarpeen antaa lait­teelle lisää tutkinta-aikaa taa­juusluk­kiutumisen varmistamisek­si, vaikka skannaus­nopeus vähän kärsisikin.
   Ylipään­sä on kiitet­tävää, että AOR antaa käyttäjälle mahdolli­suuden kokeil­la eri mahdolli­suuksia ja ohjel­moida laite halu­amallaan tavalla. Tämä voi myös lisätä skannailun tai ainakin tämän kyseisen laitteen suosiota tietokonesukupolven piirissä. Heitä kun tavanomainen skannailu ja tavanomaisen simppe­lin skanne­rin käyttö saattaa ikävystyttää. AOR AR-8000 antaa uusia mahdolli­suuksia toteuttaa itseään ja harjoittaa "aikuisaskartelua".

Lyhyesti?

   Vaikea sanoa jotain lopullista lyhyesti näin massiivisesta skan­nerista.
   Hyvää on mm:
+ mahtava kapasiteetti (kaikin  
  puolin)
+ erittäin laajat ominaisuudet
  (kaikin puolin)

   Huonoa on:
- monimutkaisuus ja vaikeus
- lyhyt akkujen toiminta-aika
- hankala tietokoneliitäntä
- ei syrjäytä kunnon HF-radiota
- korkeahko hinta ulkomailla(kin)

   Suositellaan:
+ skannailun sankarille
+ uutta etsivälle
+ kaikki laitteet kokeneelle

   Ei suositella:
- kolmen lähimmän poliisituen
  kuuntelijalle
- YLE:n ULA-maston vieressä
  kuuntelevalle
- ihmisen ensimmäiseksi skanne-
  riksi
- ULA- tai HF-DX-radioksi

   On parempi kuin:
- Icom IC-R1
- Alinco DJ-X1
- Yupiteru MVT-7100

   AOR AR-8000 on paras markki­noilla oleva Skannerin testaama käsiskanneri. AR-8000 päihittää myös useimmat auto- ja tukiskan­nerit useissa tilanteissa. Jois-sa­kin tapauksissa ja tilan­teissa AOR:n sijaan tulisi valita joku muu (auto/tuki)skanneri, joka sietää paremmin häiriöitä ja vahvoja signaaleja ja on selek­tiivisempi.
   Sen paremmin AOR:ää, kuin mi-tään muutakaan testaamaamme käsi-s­kan­neria ei voi pitää häiriöttö­mänä ja selektiivisyy­deltään erin­omaisena. Se on se hinta joka pienestä koosta ja kannettavuu­desta pitää maksaa.

Kiitos

   AOR AR-8000:n lainasta Aseko Oy:lle.

          Testissä:

        Suomen suosituin!

   Uniden Bearcat UBC-200XLT on käsiskanneri, jota on myyty Eu­roo­passa useita vuosia muuttamat­ta sitä lainkaan koko aikana. Uniden ei ole lähtenyt mukaan useiden val­mistajien "peliin", jossa hou­ku­tellaan ostajia teke­mällä radi­oi­hin pieniä, näennäi­siä paran­nuk­sia. Ainakin Suomessa ostajat ovat kunnioittaneet Uni­denin suo­raselkäisyyttä nostamal­la kaksi­satasen Suomen suosituim­maksi skannerivastaanottimeksi. Tämän osoitti Skannerin lukija­tutkimus syksyllä 1990.

   Perustaa

   BC-200 oli Skannerin lukijan­testissä uuden sarjan numerossa 1 (1989). UBC-200 nautti samasta kohtelusta uuden sarjan numerossa 2 (1989). Vuosien mittaan on mo­lempiin malleihin julkaistu Skan­nerissa myös useita muutosohjei­ta, joilla voi mm. laajentaa vas­taanottimen taa­juusaluetta ja pidentää akku­jen käyttöaikaa.
   UBC on Eurooppaa varten Filip­piineillä valmistettu versio, joka on myös Suomessa Telehallin­tokeskuksen tyyppihyväksymä. BC on Pohjois-Amerikkaan tarkoitettu versio, joka poikkeaa UBC:stä lähinnä vain taajuusalu­eiden suh­teen. Testaamamme tyyp­pihyväksy­tyn ja modifioimattoman UBC-yksi­lön taajuusalueet ovat seuraavat:
 66 -  88 MHz
118 - 174 MHz
406 - 512 MHz
806 - 956 MHz
   BC:ssä alue 66-88 MHz on kor­vattu USA:ssa käyttökelpoisemmal­la ala-VHF:llä 29-54 MHz. Lisäksi BC:ssä on ylempää UHF-aluetta pätkitty ja jätetty pikku paloja pois. Aiemmin Skannerissa jul­kaistuilla ohjeilla kumpaan ta­hansa malliin saadaan molempien alueet. Taajuusalueet riittävät siten hyvin normaaliskannailijan tarpeisiin. Ainoa huomauttamisen aihe se, että yläpäässä taajuus­alue jää vähän kesken mm. lailli­sia langattomia ajatellen.

   Käytön kertomaa

   Bearcatissa on 200 muistipaik­kaa jaettuna kymmeneen pankkiin. Kussakin pankissa on siten 20 muistia. Sen sijaan etsintäpank­keja on vain yksi. Muistipaikko­jen lukumäärä on riittävä ja kä­siskanneriksi jopa hyvä. Lisäksi ne on älykkäästi pankitettu. Sen sijaan etsintäpankkeja pitäisi ehdottomasti olla enem­män.
   Muistipaikko­jen skannausno­peu­de­ksi mittasimme 20 kanavaa se­kun­nissa. Etsin­täno­peus on vas­taa­vasti noin 23-24 hyppyä se­kun­nissa. Skannausnopeutta voidaan pitää riittävän hyvänä, minkä lisäksi taajuuslukkiutuminenkin toimii hyvin. Myös etsin­täno­peus vaikut­taa asialliselta, mutta sen pi­laa osi­ttain automaattinen as­kel­lusase­tus, jota käyttäjä ei voi käsin itse säätää. Askelluk­set ovat seuraa­vat:
 66 -  88 MHz:  5   kHz
118 - 136 MHz: 25   kHz
136 - 174 MHz:  5   kHz
UHF          : 12,5 kHz
   Suomen oloissa askellusvalin­nat on pitkälti pielessä. 5 kHz ei sovi ollenkaan 66-88 MHz:n alueelle. Parhaiten on onnistunut VHF-ilmailualue, joka pyöri riva­kasti 25 kHz:llä. Normaali-VHF (136-174 Mhz) taas on tosi nihkeä 5 kHz:n asetuksella. Vaikka laite muuten olisi nopea, niin koska viidestä hypystä neljä on ylimää­räisiä, todellinen etsintänopeus on vain luokkaa 5 kanavaa sekun­nissa. UHF:n askellus 12,5 KHz soveltuu NMT900:lle, mutta muuten se hi­dastaa menoa. Askellus pi­täisi ehdottomasti olla käyttäjän va­littavissa.
   Askelluksen tavoin myös mode (AM/NFM) on automaattivalinnai­nen. AM:llä vastaanotin toimii vain VHF-ilmailualueella. Toisin kuin askelluksen kanssa ei moden automaattivalinnasta yleensä ole haittaa. Jos tämä piirre kuiten­kin aiheuttaa epämukavuutta, asia lienee korjattavissa samalla oh­jeella kuin BC-200XLT (kts. Skan­neri 4/92, huom: EI toistaiseksi kokeiltu).
   LCD-näyttö on selkeä ja sen valaistus on hyvä. Etsinnässä taajuudet näkyy näytössä, mutta skannauksessa ei. Bearcatin näyt­tö ei valitettavasti kestä pak­kasta. Suomessa on monta lai­tet­ta, joiden näytössä on mustia pilkkuja ja täpliä muistona siitä kerrasta kun Catti jäi pakkasessa autoon. Kissat on tarkoitettu lämpimään.
   Kuminäppäinten tuntuma on hyvä eikä laite piippaile. Tosin jois­sain toiminnoissa häiritsee kun laite ei anna mitään merkkiä sii­tä menikö näppäily perille vai ei. Näin esimerkiksi etsintärajo­ja ohjelmoitaessa.
   Autokäyttöä ajatellen aiemmin Skannerissa neuvottu muistien pikatyhjennystoiminto on aivan liian hankala. On mahdotonta pai­naa yhtä aikaa kolmea nappulaa ja kääntää virtoja päälle paniikki­tilanteessa yhdellä kädellä sa­malla kun yrität toisella hallita autoa. Jos olet yksin autossa ja yrität resetointia pysähtyessäsi ratsiaan, voi olla että et saa­kaan syytettä poliisiradion kuun­telusta, vaan poliisikonstaapelin yliajosta.
   Bearcatin musta muovikotelo on erittäin tyylikäs. Se on valmis­tettu hyvin iskuja kestävästä ABS-muovista. Lisäsuojaa tarjoaa va­kiovarusteena tuleva keinonah­kai­nen kantokotelo. Kaunis vas­taan­otin, vaikka onkin käsi­ko­neek­si nykyarvion mukaan vähän isokokoinen. Kor­keus kun on perä­ti 20 senttiä.
   Laitteen mukana tulee lyhyehkö patukka-antenni, joka on varsin huono suorituskyvyltään. Antennin vaihtaminen onkin käyttäjän en­simmäisiä toimenpiteitä. Antenni­liitin on tuttu BNC, joten vaih­topatukoita ja -teleskooppeja löytyy helposti.
   Unidenin Bearcatissa käyttämä akkupak­ki­systeemi on mekaanisesti hyvä ja luotettavan tuntuinen. Akkujen käyttöaika on onnettomat 4 tun­tia, mutta pienellä muutos­työllä päästään onneksi noin kak­siker­taisiin lukemiin.
   Sähköisesti ajatellen Bearca­tin käyttökelpoisuutta lisää vie­lä mahdollisuus käyttää ja ladata vastaanotinta suoraan 12 voltilla vaikka auton tupakansytytinliit­timestä. Akkujen aikanaan hyy­ty­essä lopullisesti ne on helppo itse vaihtaa vastaaviin 1,2 V:n sormiakkuihin.        
   Catin oman kaiuttimen ääni on kirkas, diskanttinen ja läpitun­keva. Äänenvoimakkuus riittää yleensä autossakin, varsinkin kun malttaa nostaa skannerin pois ääntä vaimentavasta keinonahkako­telos­ta. Toinen vaihtoehto on liittää päällä olevaan reikään korvakuu­loke tai lisäkaiutin.
   Se aina niin mielenkiintoinen välitaajuus on 10,85 MHz. Tämä ei ole mikään erityisen hyvä valin­ta, mutta ei se ole kaikkein pa­hinkaan (10,7 MHz). Oskillaatto­rilähete löytyy 10,85 Mhz kuun­neltavan taajuuden alapuolelta.      Testimme osoitti että Bearcat kuunteli toisen vastaavan oskil­laattorilähetettä vielä parinkym­menen metrin päästä VHF:llä lait­teiden omia patukoita käytettäes­sä. Täs­säpä mielenkiintoinen tes­tin ai­he: parkkeeraa autosi val­tatien levikkeelle ja aseta ulko­anten­nilla varustettu vas­taanot­timesi taajuudelle 154,325 MHz. Ota kynä ja paperia ja laske      kui­nka monta Bearcattia ajaa ohi puolessa tun­nissa...
   Muuten Bearcatissa on kaikki tarvittavat skannerin perustoi­minnot: viive, etuoikeutettu ka­nava, näppäimistölukitus, jne. Mitään hienouksia tai erikoisuuk­sia laitteessa ei kuitenkaan ole.  
   Häiriöitäkö?

   Bearcatin pahin ongelma on erittäin huono peilitaajuusvai­mennus. Tämä tarkoittaa sitä, että kaksi kertaa välitaajuuden (2 x 10,85 = 21,7) päässä kuunte­lutaajuuden alapuolella olevat asemat ja lähetteet tulevat erit­täin vahvasti läpi kuuntelutaa­juudelle. Näin erityisesti sil­loin kun kuuntelutaajuuden ja peilitaajuuden lähetteet ovat samaa modea.
   Näin ollen YLE:n ULA-lähetteet tulevat läpi 21,7 MHz ylempänä VHF-ilmailubandilla, mutta eivät onneksi liian häiritsevästi. Mut­ta katsotaanpa sen sijaan esimer­kiksi polii­sira­dion tukiasemien taa­juusaluetta (170 MHz). Mitä taajuuksia löy­tyy 21,7 MHz alem­paa? Oikein: ARP-autopuhelinver­kon tukiasemat. Ne tulevat niin kovaa 170 megal­lakin, että jollei tietäisi, niin ei pystyisi sano­maan kumpi on oikea lähetystaa­juus: 170,000 MHz vai 148,300 MHz.
   Jos 21,7 MHz mielitaajuuksiesi alapuolella on vahvoja lähetteitä ja asemia, voin luvata runsaasti itkua ja hammasten kiristystä. Hyvällä onnella peilitaajuudet eivät aiheuta haittaa edes kau­pungissa. Huonolla onnella heität laitteen seinään ekana iltana.
   Jos peilitaajuusvaimennukset olisivat kunnossa, niin Bearcat olisi häiriönsiedoltaan erinomai­nen. Vastaanottimesta löytyy jon­kin verran birdieitä eli olemat­tomia kantoaaltoja, mutta nekin ovat aika heikkoja eivätkä aiheu­ta todellista ongelmaa. Bearcat kestää myös tietokoneen aiheutta­mia häiriöitä hyvin.
   Bearcatin selektiivisyys on erinomainen. Esimerkiksi tutkit­taessa Kaukohaun (146,325 MHz) läpilyöntiä kävi ilmi, että yl­häältä päin lähestyttäessä täy­sillä pauhaava Kaukohaku ei vielä edes taajuudella 146,330 MHz pys­tynyt avaamaan kohinasalpaa. Al­haalta tullessa Kaukohaku onnis­tui räpistelemään kohinasalpaa auki taajuudella 146,320 MHz, mutta ei tätä alempana. Antennina oli CTE:n discone tolpan päässä ulkosalla ja Kaukohaun mastoon oli matkaa vain noin 3 kilomet­riä. Uskoma­tonta!
   Mittasimme Bearcatin herkkyy­den ja vuotosäteilyn tuttuun ta­paan. Vertailulaitteina olivat Icom IC-R7000 ja AOR AR1000. Lu­kemat ovat mikrovoltteja.

Herkkyys:

MHz   Bearcat   Icom   AOR
-----------------------------
 70    0,45     0,25   2,51
120    1,59     0,63   7,94
145    0,50     0,25   2,51
160    0,45     0,28   7,08
170    0,56     0,25   3,98
420    0,56     0,18   0,89
435    0,56     0,20   0,71
460    0,63     0,16   0,71
890    0,89     0,32   0,63
920    0,89     0,32   0,63
 
Vuotosäteily:

MHz   Bearcat   Icom   AOR
-----------------------------
120    620      250    1550
160    420      240    1550
460    470      240    1100
920   1850      130     870

   Herkkyyden suhteen Uniden Bea­rcat UBC-200XLT on keski­verto vastaanotin. VHF-ilmailu­bandilla ja ylemmällä UHF-alueel­la Bearcat on vähän huonompi kuin muilla taajuuksilla. Vaikka herk­kyydellä ei siis kehumaan päästä­kään, niin kyllä vastaanottimella kuu­lee kaiken tarpeellisen. 
   Vuotosäteilyn suhteenkin Bear­cat on muuten keskiverto laite, mutta ylemmän UHF:n lukemaa kat­soessa voi ihmetellä mi­ten laite on läpäissyt tyyppihy­väk­syntätar­kastuksen.

   Keskiverto-oppilas

   Jos joku, niin juuri Uniden Bearcat UBC-200XLT on todellinen keskivertoskanneri. Se on lähes kaikessa erinomaisen ja huonon puolivä­lissä. Ääripäitä tavoitte­levat huono peilitaa­juusvai­mennus ja hyvä selektiivi­syys. Koska suurin osa skanneri­kuunte­lijois­takin on keskiverto­kuunte­lijoita, niin Bearcat ei ole jäänyt vä­liinputo­ajaksi, vaan on ­me­nestyk­sel­lisesti löytänyt hyvän markki­na­raon.
   Bearcat on ensinnäkin käsis­kanneri. Jostain syystä käsiko­neet tuntuvat olevan halutumpia kuin muunlaiset skannerit. Sen taajuusalue on rajallinen, mutta silti se kattaa kaikki tärkeimmät kanavat. Muisteja on kohtuulli­sesti ja skannausnopeus on riit­tävä. Ominaisuuksia on sopivasti ja laitetta on helpohko käyttää ja ohjelmoida.
   Bearcatin menestystä on autta­nut kohtuullinen hinta. En puhu nyt virallisen maahantuojan ja tyyppihyväksyjän eli Mobi-Telen hinnoista, vaan hin­noista joilla käytettyjä tai käy­ttämättömiä ns. harmaatuotuja laitteita myydään. Bearcat on varmasti laite, jota on kaikkein eniten tuotu maahan ohi ns. virallisen maahan­tuojan. Kertoo jotain ns. viral­lisesta hinnoittelusta? Laitteen hinta käytettynä vuonna 1992 on ollut haaru­kassa 1700 - 2200 mk.

   Jonkinlainen totuus

   Kaupunkikuunteluun Bearcat sopii hyvin, edellyttäen että hyvä onni on myötä peilitaajuuk­sien suhteen. Autokäyttöön Bear­cat on aivan omiaan. Maaseutu­kuuntelussa kaipaisi lisää herk­kyyttä.
   Soveltuu hyvin ennalta tunnet­tujen taajuuksien skannailuun. Ei sovellu etsintään VHF:n NFM-alu­eilla virheellisen askelluksen aiheuttaman hitauden takia.  
   Hyvä peruskone.

     Skanneri testaa:

   Uniden Bearcat BC-70 XLT

   Uniden Bearcat-skannerisarjas­sa on todella paljon erilaisia skannerimalleja, joista suurinta osaa ei ole ikinä tuotu Suomeen myyntitarkoituksessa. Sarjan lukuisista malleista vain UBC-200XLT on Suomessa tyyppihyväk­sytty.
   On kuitenkin muutamia Bearcat­teja, jotka ovat pääseet ns. har­maatuojien maahantuonti- ja myyn­tilistoille Suomes­sa, vaikka nii­den myynti Suomessa ei olekaan laillista. Yksi tällai­nen helpos­ti saatavis­sa oleva skanne­ri on Uniden Bearcat BC-70XLT.

Karvalakkimallia

   BC-70XLT on sarjan ns. karva­lakkimalleja, mutta ei kuitenkaan sarjan yksinkertaisin yksilö. Uni­denin muiden skannereiden ta­paan Filippiineillä valmistetun skannerin paino antennin ja akku­jen kanssa on 324 grammaa. Kote-lon korkeus on 15, leveys 7 ja syvyys 2,5 senttiä.
   Testilaitteen mukana saimme 17 senttiä korkean patukka-antennin, nahkakotelon, englanninkieliset käyttöohjeet ja kiinalaisen Tri­sonic-laturin (120/220V sisään ja 3-12 V ulos). Suomalaisilla har­maatuojilla ja -myyjillä tällai­nen kokonaisuus maksaa noin 1500-1800 markkaa. USA:ssa laitteen hinta on noin 130 USD. Varusteis­ta Trisonic on suomalaisen har-maa­tuojan itse paket­tiin lisäämä osa.
   BC-etuliite laitteen nimessä tarkoittaa, että kyseessä on USA-versio. Eurooppaan alunperin tarkoitetuissa versioissa vastaa­va etuliite on UBC. Eri versiot eroavat toisistaan lähinnä alim-man taajuusalueen osalta.
   Skannerin siistin tumman ABS-muovikotelon vasemmalla sivulla ovat pyöritet­tävät äänenvoimak­kuus- ja ko­hinasalpasäätimet, sekä laturi­pistoke. Päälle on sijoitettu päälle/poiskytkin, kuulokeliitin ja 50 ohmin BNC-antenniliitin. Takana on luukku, jonka alta löytyy 4,8 voltin (4 x 1,2 V) akkupakki.
   BC-70XLT:n etupuolella on valaistava 10 x 34 millimetrin LCD-näyttö, kaiutin, näppäimistö­lukituskytkin ja 21 kappaletta kuminäppäimiä. Kahdeksan ohmin kaiuttimen tehoksi luvataan 140 milliwattia.
   Bearcat BC-70XLT kattaa taa­juusalueet 29-54, 137-174 ja 406-512 MHz. UBC-mallissa alin taa­juusalue on 66-88 MHz. Mode on vain kapea FM (NFM). Muistipaik­koja on 20 kappaletta, jotka ovat kaikki yhdessä ja samassa ­muisti­pank­issa. Samoin etsintäpank­keja on vain yksi kappale. Muuten skan­ne­rissa on kaikki tavallisim­mat toiminnot: skannaus, etsintä, näppäimistölu­kitus, viive, muis-ti­paikan skan­nauksesta pois luki­tus ja etuoi­keutettu kanava.
   Englanninkieliset käyttöohjeet ovat lyhyet, mutta riittävät näin yksinkertaisen vastaanottimen hallitsemiseen. Mielenkiintoista kyllä testilaitteen väritys poik­keaa huomattavasti pahvisen kul-je­tuslaatikon kuvasta.
   Maahantuojan pakettiin lisäämä Trisonic-laturi on hengenvaaral­linen ja surkea kokonaisuus. Tätä en uskaltaisi jättää yöksi päälle ilman vartiointia. Kaiken lisäksi laturin 12 voltin asento ei toi-mi­nut lainkaan. No onneksi yhdek­sän voltin asennossa laturi puo­les­taan antoi ulos lähes 12 volt­tia, joten kyllä akkujen lataus sillä hoitui...

Skannerin avaus

   Akkukotelon luukun alta löytyy kaksi ruuvia. Ne irrottamalla saadaan takakansi napsautettua pois tieltä. Sisusta on yksinker­taista ja vähän vanhahtavaa, vaikka piirilevyllä onkin copy­rightvuosiluku 1991.
   Komponentit ovat suurikokoi­sia, eikä pintaliitososia ole käytetty. Komponentteja on omi-tui­sesti suojailtu mm. jollain massalla ja eristysnauhalla! Purkamisen yhteydessä skannerin muistit tyhjenivät, eli muistin­varmennus on ainoastaan laitteen akkujen varassa.

Normaali Bearcat

   Käyttötestissä Uniden Bearcat BC-70 XLT osoittautui "normaalik­si" Bearcatiksi monessakin suh­teessa. Ensinnäkin modea ei voi itse valita. Toiseksi etsinnän askellustakaan ei voi itse vali-ta. Askellus on VHF:llä 5 kHz ja UHF:llä 12,5 kHz. Kolmanneksi vastaanottimen välitaajuus on tutut 10,85 MHz kuuntelutaajuuden alapuolella.
   BC-70XLT:n etsintä- ja skan­naus­no­peus on kohtuulliset 11 kana­vaa/hyppyä sekunnissa. Tällä muistipaikkamäärällä se on ihan riittävä nopeus skannausta aja-tel­len. Etsinnässä BC-70XLT on aivan surkea lähinnä väärien askellusten takia. Kun nopeus on 11 hyppyä sekunnissa ja VHF:llä askellus on 5 kHz, niin todelli­nen etsin­tänopeus VHF:llä on hi-ki­set 2 kanavaa sekunnissa...
   Bearcatin selektiivisyys on yllättävän hyvä. Esimerkiksi KAUHA 146,325 MHz jaksaa rähinöi­dä vain 146,315 MHz saakka. Bear­cat ei pimennä viereisiä kanavia edes vahvojen signaalien lähei­syydes­sä. Sen sijaan peili­taa­juusvai­mennus on ennen kokematto­man, siis ennen kuulemattoman, surkea. Vahvat lähetteet tulevat todella kovaa 21,7 MHz todellisen lähe­tystaajuuden yläpuolellakin.
   Kuminäppäinten käyttö on vähän hankalaa epämääräisen ja heikon näppäintuntuman takia. Numeronäp­päinten sijoittelu on myös jok­seenkin "pimeä". Numerot 7-9 ovat ylärivissä ja numerot pienenevät alaspäin! Järjestys on siis päin­vastainen kuin esimer­kiksi Bear-cat UBC/BC-200XLT:ssä.
   Muilta osin Bearcatin ohjel­mointi- ja käyttölogiikka on tuttua ja turvallista Unidenin logiikkaa. Ohjelmointi ja käyttö sujuu helpohkosti, mihin tietysti vaikuttaa myös toimintojen vä-hyys.
   BC-70XLT:n näyttö näyttää taa­juuden 1 kHz:n tarkkuudella, eli kyseessä on täysimittainen näyt-tö. Näyttö kertoo myös muistipai­kan numeron ja de­lay/lockout/pri­ority -tiedot. Näytön va­laistus on kohtuullisen hyvä.
   Skannerin kaiuttimen äänenvoi­makkuus ja -laatu ovat OK kotona, mutta tehot eivät riitä autoon alkuunkaan. Vaikeissa oloissa voi­daan parannusta etsiä aluksi jättämällä nahkakotelo pois, sil-lä se vaimentaa laitteen oman kaiuttimen ääntä varsin voimak­kasti. Korvakuuloke tai samaan reikään iskettävä lisäkai­utin aut­tavat tietysti asiaa.
   Taajuuslukkiutumisessa ei ollut ongelmia, eikä niitä kyllä yhdentoista kanavan skannausno­peudella saakaan olla! Ongelman­sa tosin tuo etsintään jo aiemmin moitittu väärä as­kellus, sillä 5 kHz:n askelluk­sella skanneri py­sähtyy vahvoihin lähetteisiin jo 5 tai jopa 10 kHz ennen ko. lä-het­teen varsinaista taa­juutta.
   Birdieitä eli olemattomia kan­toaaltoja on vain vähän. Muista häiriöistä voi mainita muuta­mat YLE:n ULA-räiskeet VHF-alueella (140-155 MHz). Muilta osin BC-70XLT on varsin vähähäi­riöinen vastaanotin.
   Bearcat toimii yhtä hyvin niin kotona, autossa, kuin kannettava­nakin. Autossa vastaanotinta voi käyttää suoraan 12 voltilla auton sähköjärjestelmästä vaikka tupa­kansytytinliitännän kautta. Skan­neri ei ota häiriöitä autosta ja se kestää yhtä hyvin patukka-an­tenninsa, kuin tuki- tai autoan­tenninkin.
   BC-70XLT on käyttökelpoinen sekä kaupungissa, että taajamien ulkopuolella. Kaupunkikäyttöä tosin haittaa surkea peilitaa­juusvaimennus. 
   Skanneri on sekä mittausten, että kuuntelun perusteella riit-tä­vän herkkä vastaanotin useim­milla taajuusalueilla. Karvalak­kimal­lisuus näkyy tässä skanne­rissa mm. hienosäädöissä ja viri­tyksissä, joiden puutteelli­suus lienee syynä mm. 160 MHz:n herk­kyyskuop­paan.
   Seuraavissa herkkyysmittaustu­loksissa kaverina on isoveli UBC-200XLT (Eurooppamalli). Tulokset ovat mikrovoltteja ja vertailu­kelpoisia aiempiin Skannerissa julkaistuihin mittaustuloksiimme näh­den.

Herkkyys:

MHz     BC-70XLT   UBC-200XLT
-------------------------------
 50     0,28       --
145     0,36       0,50
160     2,51       0,45
170     0,63       0,56
420     0,71       0,56
435     0,56       0,56
460     0,71       0,63

   Koska UBC-200XLT ei tunnetusti ole mikään huippuherkkä vastaan­otin, ei isoveljelleen lähes joka taajuusalueella häviävää BC-70 XLT:täkään voi kovin herkkänä pitää. Käytännön kuuntelutestissä 70:llä kuuluivat kuitenkin lähes kaikki samat asemat kuin UBC-200:lla ja muilla testissä käyte­tyillä vertailulaitteilla. AHK-kuunte­lussa BC-70XLT on hätää kärsimässä, mutta pelittää puo-les­taan hyvin mm. kahden metrin amatööri­alueel­la.
   Vuotosäteilymittauksissa BC-70 teki uuden, kyseenalaisen ennä­tyksen... Vertailukoneena on edelleen UBC-200 XLT ja tulokset taas mikro­voltte­ja ja vertailu­kelpoisia aiempiin mittauksiin nähden.

Vuotosäteily:

MHz     BC-70XLT    UBC-200XLT
---------------------------------
 50       520        
160      3200        420
460     14700       1850

   Mikään ikinä testaamamme skan­neri ei ole vuotanut niin voimak­kaasti kuin BC-70XLT tekee 460 MHz:n taajuudella. Kyseessä on melkoi­sen voimakas lähetin, joka ei ikinä menisi tällaisena läpi THK:n tyyppihyväksynnästä vas­taanottimena, mutta ehkä lähetti­menä...

Kootusti

Hyvää:
+ kohtuullinen kokonaisuus perus­laitteena
+ käyttökelpoinen monissa eri kuuntelutilanteissa

Huonoa:
- surkea peilitaajuusvaimennus
- väärät askellukset
- "tasapaksu" alemman keskitason skanneri

   Uniden Bearcat BC-70XLT sovel­tuu muutamien ennalta tunnettujen taajuuksien skannai­luun kotona, autossa ja kannetta­vana asemana sekä kaupungissa että maalla lait­teen vastaanotta­mien taajuus­alueiden asettamissa rajoissa. Varsin käyttökelpoinen ns. polii­siradio.
   Ei sovellu uusien taajuuksien etsimiseen, eikä ilmailuradion kuuntelijalle. Ei myöskään sovel-lu paikkakunnille joilla on run­saas­ti (= yli 20 kpl) kiinnosta­via radioasemia.

      Skanneri testaa:

   Uniden Bearcat BC-400XLT

   Uniden Bearcat BC-400XLT on 1980-luvun lopussa markkinoille tullut auto- ja tukiskanneri. Laite on edelleen myynnissä aina­kin USA:ssa. BC-400XLT on niin­sanotusti alimman hintaryhmän skanneri. USA:ssa alle 100 dolla­ria (esimerkiksi Scanner World-liikkeessä 94 USD) maksava vas­taanotin on todel­linen karvalak­kien karvalak­ki. Yksin­kertaisem­paa uutta laitetta on todella vaikea löytää...

Ja karvat pöllyää

   Filippiineillä Unidenin nor-maa­liin tapaan valmistettu skan-ne­ri tuli testiin aivan uutena tehtaan pahvilaatikossa. Laati­kosta löytyivät itse skanne­ri, auto­kiinnitysteline ruuvei­neen, 12 voltin virtapiuha, 52 senttiä korkea teleskooppiantenni ja englanninkieliset lyhyet käyttö­ohjeet. Skanneria ei ole tyyppi­hyväksytty Suomessa.
   Tiiliskivimuotoilua edustava BC-400XLT on pakattu mustaan peltikoteloon, jossa on harmaa muovinen etulevy. Käyttöohje muuten väittää kotelon olevan ABS-muovia... Mielenkiintoista, ensimmäistä kertaa tapa­sin "muo­vin", joka tarttuu mag­neet­tiin. Skannerin leveys on 14, korkeus 4,5 ja syvyys 17,5 sent­tiä.
   Etulevyssä on kahden numeron punainen LED-näyttö, äänenvoimak­kuus- ja kohinasalpapotikat ja 18 kumista painonäppäintä. Sivuilla on reiät autokiinnityssangan ruu­veille. Alapinnassa on kai­utin. Takana ovat lisäkaiutinlii­täntä, 12 voltin virtaliitäntä ja anten­niliitin mallia autoradio.
   Vastaanotin kattaa taajuusalu­eet 29-54, 136-174 ja 406-512 MHz NFM. Skannattavia muistipaikkoja on 16 kpl yh­tenä pankkina. Min­käänlaista et­sintämahdolli­suutta (search) ei ole. Niistä ominai­suuksista joita skannerissa on, mainittakoon etuoikeu­tettu kanava (ch 1), muis­tipaikan skannaukses­ta poislu­ki­tus, viive ja USA:n sääkana­vien­ vas­taanotto.
   Vastaanottimen kahden numeron näyttö näyttää normaalisti kuun­neltavan tai skannattavan muisti­paikan numeron. Haluttaessa kat-soa mitä muistipaikkanumeron taakse kätkeytyy painetaan "re­view"-näppäintä. Tällöin näyttö kertoo muistipaikalla olevan taa­juuden numero kerral­laan. Mega­hertsien ja satojen kilohert­sien välinen piste näytetään viivana.

Lakki - päähän

   Vaikeudet alkavat BC-400XLT:n oman teleskooppiantennin käytös­tä. 52 senttiä korkea teleskooppi on mekaanisesti järkyttävän huo-no. Häkkyrä ei meinaa pysyä mil­lään pystyssä ja kiinni skanne­rissa. Se hölskyy irti ja kaatui­lee holtittomasti. Näiden autora­dioliittimien käyttö skannereissa tulisi kieltää lailla. Pystyssä pysyessään teleskooppi kuitenkin toimi ihan OK.
   Bearcat hyväksyy kuitenkin liittimeensä moitteetta ulkoan­tennin. Käytettäessä riittä­vän jämäkkää liitintä ei ollut sen paremmin me­kaanisia kuin sähköi­siäkään ongel­mia ulko­antennin kanssa. Ei autossa eikä kotona.
   Taajuusalueet ovat vähäiset, mutta monelle kuuntelijalle ihan riittävät. Bearcat myös kuuntelee kaikkia taajuusalueitaan ihan kohtuullisesti. Skannausnopeus on noin 15 kanavaa sekunnissa, mikä on tällä muistipaikkamäärällä ihan hyvä.
   Ohjelmointi ja käyttö on koh­tuullisen helppoa, vaikka kahden numeron näyttö tekeekin parhaansa tilanteen vaikeuttami­seksi. Oh-jel­moinnissa on ongelma­na se, että BC-400XLT ei miten­kään kuit­taa taajuuden syöttöä. Niinpä on parempi jokaisen E:n (=enter) jälkeen tarkistaa re­viewillä onko taajuus oikea ja tallessa. Tilan­netta ei myöskään helpota kumi­näppäinten heikohko näppäintuntu­ma.
   Muilta osin toiminta on pal­jolti tuttua Unide­nia. Muistit muuten säilyi­vät ainakin 10 vuo-ro­kautta ilman verkkokyt­ken­tää.
   Vastaanottimen selektiivisyys on kohtuullisen hyvä. Vahvassa kaupunkikentässä vahvimmatkaan asemat eivät jaksaneet roiskia kuin enintään 20 kilohertsin pää­hän. Käytettäessä yleisintä 25 kHz:n kanavaerotusta viereinen kanava pysyi siis aina puhtaana.
   Bearcatin välitaajuus on tut­tuun tapaan 10,85 MHz kuuntelu­taajuuden alapuolella. Tämän luulisi merkitsevän rankkoja peilitaajuushäiriöitä, mutta toisin kävi. Testatut muutama kymmenen oman alueemme kanavaa olivat varsin puhtaat, eikä häi-ri­öitä juurikaan tavattu. Tosin ongelmana testissämme oli se, että samanlaiseen mittavaan tes­tauk­seen kuin yleensä ei ollut mahdollisuuksia tämän karvala­kin suhteen, sillä ilman etsintätoi­mintoa kunnol­li­nen bandien läpi­käyminen on mahdotonta.
   Kuuntelu oli varsin miellyttä­vää, sillä äänenlaatu ja -voimak­kuus varsinkin hyvän lisäkaiutti­men kanssa olivat kohdallaan.

Karvat irti

   Kahdeksan ruuvia irti ja ylä- ja alapellit tippuvat pois tiel-tä. Sisäl­lä on yksi pääpii­rilevy, kolme pienempää levyä ja näytön takana vielä yksi isohko levy. Copy­right-vuosilukuna löytyy pii­rile­vyiltä useasta kohtaa vuosi­luku 1988.
   Pintaliitoskomponentteja ei ole käytetty BC-400XLT:ssä lai-sin­kaan, mutta silti sisällä on väljää. Tyhjää tilaa, samoin kuin reikiä pääpiirilevyllä on todella paljon. Pääpiirilevyllä on jopa merkintä "AIR IF", joka viittaa ilmailubandin vastaanottoon. Sen kohdalla on levyllä kuitenkin vain tyhjää. Sama pii­rilevy on siis taatusti käytössä myös muis-sa skannerimal­leissa.
   Työjälki on muuten asiallista, mutta muutamat juotoskohdat on sel­västi sen näköisiä, että niitä on jälkikäteen korjailtu.

Mittaukset

   Uniden Bearcat BC-400XLT mi-tat­tiin laboratoriossamme normaa­liin tapaan herkkyyden ja vuo­tosätei­lyn suhteen. Vertailu­laitteina olivat toinen nykyai­kainen (?) karvalakkiskanneri Cobra SR 901 ja Unidenin uutuus­käsikone Uniden Sportcat SC-150B. Tulokset ovat normaaliin tapaan vertailukelpoisia aiempiin jul­kaisemiimme mittaustuloksiin. Mitä pienempi lukema (mikrovolt­teja), sitä parempi laite.

Herkkyys:

MHz    400     901     150
------------------------------
 50    0,32    0,45    0,28
145    0,89    0,71    0,40
160    0,79    0,79    0,45
170    0,45    0,63    0,40
420    1,59    1,41    0,45
435    0,89    1,78    0,50
460    0,50    0,56    0,25

   BC-400XLT kuuntelee OK kaikkia taajuuksiaan, minkä mittauksetkin todistavat. BC-400XLT on kuta kuinkin samaa tasoa Cobran kanssa kautta linjan, mutta häviää ta-sai­sen tappavasti tuoreel­le nuo­rem­malle sisarukselleen Sportca­til­le. BC-400XLT:n herkkyys on yleisarvosanana kohtalainen, mut-ta ei missään tapauksessa hyvä. Samat lähialueen asemat kuuluvat kuitenkin BC-400XLT:llä saman tasoisesti kuin muillakin. Erot tulevat esiin lähinnä kuun­nelles­sa kaukana sijaitsevia heikkoja asemia.

Vuotosäteily:

MHz     400     901     150
-----------------------------
 50     560     140      95
160    1400     490     390
460    1650    2300     810

   BC-400XLT:n vuotosäteilyluke­mat eivät ole mitenkään rohkaise­vat, tyyppihyväksyntä voisi jäädä haaveeksi mikäli sitä joku yrit­täisikin. Yksittäiskappaleen käyt­töä ei tällainen vuotosäteily kuitenkaan haittaa.

Mitä karvojen alla?

   Uniden Bearcat BC-400XLT on siisti pieni skanneri auto- tai kotikuunteluun. Ss soveltuu vi-ran­omais-, liikeyritys- ja NMT-450-kuunteluun Skannerin taajuus­luet­telon kanssa. Laite kestää kohtuul­li­sesti myös taajamahäiri­öitä.
   Skannerimme ei missään tapauk­sessa sovi ahkerammalle taajuuk­sien tutki­jalle. Se vaatii lähes välttämättä erillisen antennin (ei laite, vaan käyttäjän her­mot).
   Varsinkin edullisen hintansa vuoksi tämä laite voisi olla ah-ke­ram­malle skannajalle hyvä kak­kos-, tai keittiöskanneri käytet­tä­väksi tärkeiden kanavien tilan­teen seuraamiseen aamupa­laa syö­dessä, tai ykköskoneen jauhaes­sa sear­chilla jotain muuta mielen­kiin­toista.

      Skanneri testaa:

   Uniden Bearcat BC-890XLT

   Uuden skannauskaluston vyöry erityisesti USA:ssa on massiivi­nen. Uusia laitteita tulee myyn­tiin jatku­vasti. Yksi vuonna 1994 myyntiin tulleista uusista järeän pään skannereista on Uniden Bear­cat BC-890XLT. Vuoden 1995 Radio Shackin katalogista löytyy muuten päälle­päin aivan samannä­köinen Realis­ticin malli, mutta laittei­den sukulaisuussuhteista ei ole tätä kirjoitetta­essa (30.12.­1994) tämän parempaa tietoa.

Järein Bearcat

   Uusi Bearcat on tukikone, jota voidaan käyttää myös autos­sa. Laite painaa kaikkiaan 1700 gram­maa, mikä tekee siitä paina­vimman Bearcatin jos ei kautta aikojen, niin ainakin vuosikau­siin. Leveys on 26, korkeus 8 ja syvyys 18,5 senttiä. Muotoilultaan vastaan­otin on puhdas tiiliskivi.
   Etupaneelissa on iso (2 x 8 senttiä) oranssi LCD-näyttö, ma-nu­aali-VFO (taajuusviritysnup­pi), linjaulosotto esimerkiksi nauhu­riin (plugilla), liitäntä lisä­kaiut­ti­melle (plugilla), kohina­sal­papo­tikka, pääl­le/pois/äänen­voi­mak­kuuspotik­ka ja 42 kappalet­ta kuminäppäi­miä. Niinkuin kuvas-ta toivottavasti näkyy, etupanee­li on kaunis ja selkeä. Näppäimet ja muu roina on siis­tisti asetel­tu.
   Päällä on laitteen oma kaiutin ja pohjassa kaksi kappaletta tar­vit­taessa esiin käännettäviä jal­koja laitteen kallistamista var­ten.
   Takapuolella on 50 ohmin BNC-antenniliitin, 13,8 voltin virta­liitin, "AUX"-liitin mm. nauhoi­tuksen kauko-ohjausta varten (RCA:lla) ja "enter lock"-kytkin, joka toimii eräänlaisena osittai­sena näppäi­mistölukituksena.
   BC-890XLT on tuttuun Unidenin  tyyliin valmistettu Filippii­neil­lä. Laite on pakattu pääosin mus­taan peltikoteloon, jonka etupa­neeli on kuitenkin mustaa muovia. Takapuolella näkyy vaalea metal­lirunko. Molemmilla sivuilla on reiät lisävarusteena ostetta­vaa (hinta 16 USD) autokiinnitys­te­linettä varten.

Harmaatuontia

   Uniden Bearcat BC-890XLT ei ole Suomessa tyyppihyväksytty, mutta muutamat harmaatuojat ovat tuoneet tätäkin mallia maahan tiettävästi ainakin muutamia kymmeniä kappaleita. Myös tes­tiyksilö on kotimaiselta harmaa­tuojalta lähtöisin.
   Filippiinien ihmeen hinta suomalaisilla harmaatuojilla on noin 2200-2600 markkaa. USA:ssa laite maksaa noin 270 USD.
   Skanneri tuli testiimme vähän käytettynä, mutta alkuperäisessä tehtaan paketissa. Laitteen muka-na saatiin testiin alkuperäi­nen 55 senttiä korkea teleskooppian­ten­ni, virtajohto, sekä englan­nin- ja suomenkieliset käyttöoh­jeet. Suomenkieliset ohjeet on ilmei­sesti laatinut laitteen harmaa­tuoja. Englanninkielinen ohje on lähes 40-sivuinen ja suomenkielinen puolestaan käsit­tää viisi kappaletta A4-paperei­ta.
   Oheisvarusteet olivat täysin asiallisia. Teleskooppiantenni oli yllättävän hyvä toiminnaltaan ja mekaaniselta kestävyydeltään. Englanninkielinen käyttöohje on Unidenin tapaan asiallinen ja selkeä. Suomenkieliseen ohjeeseen on selvästi asiantuntijan ottein käännetty tärkeimmät kohdat alku­peräisestä englanninkielises­tä kirjasesta.

Non-cellular

   BC-890XLT:n modet ovat AM ja NFM. Ne ovat käytössä automaatti­sesti, eli käyttäjä ei voi itse valita haluamaansa modea. Askel­lusvaihtoehdot etsinnässä eli searchissa ovat 5; 12,5 ja 25 kHz, mutta kaikki eri vaihtoehdot eivät ole käytössä kaikilla taa­juusalueilla. Seuraavassa taulu­kossa on esitetty Bearcatin kat-ta­mat taajuusalueet, kullakin taajuusalueella oletuksena oleva askellusväli ja lopuksi muut va­lit­tavissa olevat askellusvaih­toeh­dot.

taajuusalue    oletus  valittavat
--------------------------------
 29 -  54 NFM  5       12,5 ja 25
108 - 137 AM   12,5    25
137 - 174 NFM  5       12,5 ja 25
216 - 225 NFM  12,5    25
225 - 400 AM   12,5    25
400 - 512 NFM  12,5    25
806 - 956 NFM  12,5    25

   Ylin UHF-alue ei ole yhtenäi­nen, vaan siinä on reiät kohdilla 824-849 ja 869-894 MHz. Näillä taajuuksilla toimii USA:ssa sikä­läinen matkapuhelinverkko (cellu­lar). Näillä cellular-taajuuksil­la toimivien skannerei­den maahan­tuonti USA:han on ollut kiellet­tyä jo keväästä 1994 lähtien. Jos ostat skanneria USA:sta, niin huomaa, että vaikka sitä mainos­tettaisiin "aukottomana", niin on epätoden­näköistä enää löytää ns. vanhan varaston laitteita joissa olisi cellular-taajuudet jäljel­lä.
   Bearcatissa on modet koko lailla kohdallaan. Oletusaskel­lukset on Suomessa kuuntelua aja­tellen pahasti pielessä, mutta onneksi valinnaisista askellus­vaihtoehdoista löytyy jokaiselle taajuusalueelle myös Suomea var-ten oikea vaihtoehto. Eräs asia on silti pielessä: Jos valitset etsintää varten muun kuin oletus­askelluksen, valintasi katoaa kun sammutat laitteet. Tilalle vaih-tuu taas se oletusaskellus­vaih­toehto. Uudelleen vir­toja kytket­täessä joudut asetta­maan haluama­si askelluksen uudel­leen.
   Skannerissa on kymmenen kappa­letta muistipankkeja, joihin jo­kaiseen mahtuu 20 muistipaik­kaa, eli muisteja on yhteensä 200 kappaletta. Etsintäpankkeja on kuitenkin vain yksi kappale. Vastaanottimen välitaajuus on 10,8 MHz kuunneltavan taajuuden alapuolella.

Sorkkarautaa

   Iso ja painava kotelo houkut­teli avaamaan peltejä ja tarkas­tamaan onko sisällä vaikka hiek­kasäkkejä lisäpainona. Viiden ruuvin irrotuksen jälkeen yläkan­si oli irti ja sisältä paljastui - paljon tyhjää! Piirilevyllä on copyright-vuosilukuna 1993, eli laite on uutta suunnittelua. Pii­rilevyllä näkyy joitakin ylimää­räisiä reikiä, eli sinne on lai­tettavissa muutakin lisäyksiä kuin lisävarusteena myytävä CTCSS-dekooderi.
   Toiset viisi ruuvia irti ja alapohjakin on pöydällä irral­laan. Piirilevyn alapuoli onkin sitten täynnä pelkkää pintalii­tososaa. Paljon muuta ei sitten olekaan. Kaikkiaan kotelossa on yksi iso koko sisätilan kokoinen piirilevy, yksi iso koko etupa­neelin kokoi­nen piirilevy, pari pienempää levyä etupaneelin taka-na ja vielä pari pientä sisällä. Eri piirile­vyjen väliset yhteydet on hoidet­tu tosi siis­tisti nauha­kaa­peli­kytkennöillä.
   Muistit varmistaa etupaneelin takana piirilevyllä oleva lithi­umpatteri, jonka luvataan säilyt­tävän muistit vähintään viisi vuotta. Kaiken kaikkiaan Bearcat on siistiä ja hyvää työtä.

Turn on the power

   Virtajohdot kiinni Alincon verkkolaitteeseen, 13,8 V mitta­riin ja Bearcat päälle. Oranssi näyttö on upea ja selkeä. Näyt­töön liittyy myös dimmer eli näytön kirkkauden säätö, joka on kolmeportainen. Iso ja jämäkkä skanne­ri luo varman tunteen.
   Kuminäppäinten tuntuma on kohtuullinen, tosin vähän nihkeä. Onneksi näppäimistö piippaa ja näin varmistaa painalluksen pe-ril­lemenon. Musta käsin pyöritet­tävä viritys­nuppi ritisee ovelas­ti. VFO toimii OK, mutta isohkon nupin sormi­reikä on aivan liian pieni. Sormi ei pysy reiässä ja nopea taajuus­vaihto nupilla on turhan vaikeaa, eikä onnistu esimerkiksi Icomien tapaan.
   Skannausmuistien määrä (200) on riittävä normaalikäyttöön. Lisäksi muistit on jaettu pank­keihin ihan asiallisesti. Esimer­kiksi Bearca­tin käsikoneiden ta­voin skannat­tavaksi voidaan vali-ta juuri halu­tut pankit (1-10 kappaletta). Sen sijaan yksi et­sintä­pankki tällai­sessa vastaan­otti­messa on ehdot­tomasti aivan liian vähän. Etsin­täaskel­lusten kanssa pärjää, vaikka oman askel­lusase­tuksen häviäminen virran kat­kaisun yh­teydessä onkin rai-vos­tuttavaa pidemmän päälle.
   BC-890XLT on uusia TurboScan-laitteita (vertaa Realisticin HyperScan). Luvattu skannausno­peus on 100 kanavaa sekunnissa. Halu­tessaan voi käyttää myös hitaam­paa skannaus­ta. Bearcatin etsin­tänopeudeksi mittasimme noin 90-100 hyppyä sekunnissa Turbona. Hitaampi vaihtoehto on noin 20 hyppyä se­kunnissa. Muistipaikko­jen skan­nauksessa nopeudet ovat samaa luokkaa. En kyllä keksi mi­hin hitaampaa nopeutta tarvi­taan, sillä Bearcat toimii hienosti suu­remmal­lakin no­peudella. Taa­juus­lukkiutumi­ses­sa ei havait­tu ongel­mia.
   Skannatessa näytössä ei näy taajuuksia, vaan esimerkiksi aiemmin Skannerissa (6/94) esi-tel­lyn Sportcatin tavoin teksti "SCAN" rullaa näytön poikki tau-ko­amatta. Etsinnässä taajuudet sentään vilistävät näytössä.
   BC-890XLT:ssä on tarvittavat normaalit ominaisuudet: mm. viive (2 sekunttia), etuoikeutettu ka-na­va (itse valittavissa yksi muis­tipaikka jokaisesta muisti­pankis­ta etuoikeutetuksi priori­ty­kanavaksi) ja muistipaikkojen lukitus pois skannaukses­ta (lock­out). Näppäimistölukitus (key­lock) kattaa ainoastaan ohjel­mointitoiminnot. Myös virityspyö­rä voidaan erikseen luki­ta pois käytös­tä.
   Taajuuden valinta voidaan tehdä joko virityspyörällä tai näppäimistöllä. Lisäksi voidaan valita vaihtaako virityspyörän liike laitetta muistipaikalta toiselle (muistipankkien sisällä) vai taajuudelta toisel­le (ns. va­paassa tilassa).
   Suomessa käyttökelvottomista toiminnoista mainittakoon Poh­jois-Amerikan sääasemien vastaan­otto. Nämä lähetykset eivät aina­kaan toistaiseksi kuulu Suomessa. Bearcatissa on ensim­mäinen tapaa­mani säävaroitussi­reeni. Bearcat voidaan asettaa varoitta­maan eri­koisen huonosta säästä. Kun sää-va­roituslähetin antaa erikoisen vaaral­lisen sään varoi­tusäänen, Bearca­t tunnistaa sen ja vastaan­ottimen sisällä oleva sireeni al­kaa ulvoa. Kokeilin sireeniä ja hälytysääni on todella massiivi­nen. Tähän herää naapu­ritkin! No, tämä toiminto on valitetta­vasti Suomessa käyttökelvoton.
   Uniden Bearcat BC-890XLT pa-nos­taa vahvasti mm. nauhoitus­toimin­toihin. Nauhoitusliitäntä (LINE) on kätevästi etupaneelissa hyvin käsillä ja eril­lisenä lisä­kajariliitännästä. Näin päästään korkealaatuisiin nauhoituksiin, eikä tarvitse arpoa yhden liitän­nän kanssa vaan käyttää reilusti sekä lisäkajaria, että nauhuria omilla liitännöillään.
   Takaosan AUX-liitännän avulla onnistuu täysin automaattinen lähetteiden nauhoitus. AUX-lii-tän­nästä vedetään piuha nauhurin REMOTE-liitäntään ja jätetään laitteet yksikseen. Kun skannaus pysähtyy ja kohinasalpa aukeaa, nauhuri käynnistyy automaattises­ti sammuakseen taas kun skannaus jatkuu. Ei tarvita erillisiä pa-li­koita piuhojen väliin. Muista kuitenkin että lähetteiden nau-hoi­tus on Suomessa kielletty.
   Bearcatissa on mahdollisuus USA:ssa yleistyvien CTCSS-äänien havainnointiin. Kyseisiä äänitaa­juuksia ajetaan lähetteiden se­kaan. Näin voivat esimerkiksi samaa tukiasemaa käyttää eri ryhmät, esimerkiksi eri yrityk­set. Jokai­sen yrityksen radiopu­heli­missa on eri CTCSS-äänitaa­juus, jonka tu­kiasema välittää edel­leen. Tällöin esimerkiksi kun Bob's Garagen heppu huutaa tuella kaverei­taan, kutsun kuulevat vain saman firman jätkät, sillä muiden samaa tukiasemaa käyttävi­en yri­tysten radiopuhelimet eivät kuun­tele samaa CTCSS-ääntä, joten nii­den kohinasalvat eivät aukea.
   CTCSS-dekooderin avulla voi skannailua harjoittaa esimerkiksi niin, että skannerivastaanottimen ko­hinasal­pa ei aukea ollenkaan jos vastaanotetussa lähetteessä ei ole CTCSS-ääntä. Kun tiedetään esimerkiksi paikallisen poliisin käyttämä CTCSS-ääni, saadaan skannerivas­taanotin pysähtymään vain halut­tuihin lähetteisiin ja vältytään kuuntelemasta vaikka samaa kanavaa käyttäviä roskakus­keja.
   BC-890XLT:ssäkin CTCSS-dekoo­deri on saatavissa vain lisäva­rusteena. Testiyksilössä ei ollut kyseistä dekooderia, joten emme tietenkään pystyneet sitä testaa­maan.
   Eräs toimiva ja erittäin hyvä Bearcatin toiminto on Count eli laskuri. Skanneri voidaan asettaa laskuritilaan. Tällöin vastaan­otin skannatessaan laskee kuinka monta kertaa se pysähtyy kulle­kin muistipaikalle skannauk­sen aika-na. Näin voit esimerkiksi aamulla jättää skannerin skannaa­maan las­kurin kanssa. Kun tulet takaisin kotiin voit laskurista tarkistaa kuinka monta kertaa skanneri on pysähtynyt kullekin muistipaikal­le. Todella hyvä ja toimiva omi­naisuus.
   Esimerkiksi Icomeista on tuttu nyt myös Bearcatissa oleva Auto Store eli automaattinen muistiin­tallennus. Laittaessasi BC-890 XLT:n etsinnällä eli searchil­la vetämään tiettyä taajuusaluet­ta, voit kytkeä päälle automaat­tisen muistiintallennuksen. Täl­löin Bearcat tallentaa itses­tään eli automaattisesti löytä­mänsä lähe-te­taajuudet haluamaasi tai halu­amiisi muistipankkeihin. Bearcat täyttää muistipaikkoja niin kau-an, kunnes kaikki ovat täynnä. Se toimii!
   Uniden Bearcat BC-890XLT:n suurin ongelma on - kuka arvaa? - surkea peilitaajuusvaimennus. Tuttuun Bearcat-tapaan 2 kertaa välitaajuuden päässä alapuolella olevat asemat tulevat läpi ja kovaa. Niinpä esimerkiksi ARPit ovat taas tuttuja vieraita 170 megan paikkeilla. Muuten BC-890 XLT on yllättävän vähähäiriöi­nen lukuunottamatta pientä määrää birdieitä, eli vastaanottimen itsensä kehittämiä (olemattomia) kantoaaltoja.
   Erittäin nopeasta skannaukses­ta huolimatta taajuuslukkiutumi­nen toimi hyvin. Samoin selektii­visyydessä ei ole moittimista, mikä tosin osittain johtunee vas­taanottimen heikohkosta herkkyy­des­tä tietyillä taajuusalueil­la.
   Joillakin taajuusalueilla (mm. 900 ja 150 MHz) havaittiin ilmiö, jossa kohinasalpa avautuu, mutta mitään ei kuulu. Tämä kumma­jai­suus jäi tällä erää kuiten­kin selvittämättä.
   Bearcat toimi yhtä hyvin sekä oman teleskooppinsa, että ulko­disconen kanssa. Laitteen suuren koon vuoksi emme testanneet toi­mintaa autokäytössä, vaikka se olisikin ollut mahdollista vir-ran­syötön suhteen.

Mittauksia

   Normaaliin tapaan Bearcatin herkkyys ja vuotosäteily mitat­tiin laboratoriossamme. Lukemat ovat mikrovoltteja. Mitä pienempi lukema, sen parempi laite. Ver-tai­lulaitteena on kilpailevan valmistajan tuki­ko­ne Realistic Pro-2006.

Herkkyys:

MHz     Bearcat     Realistic
-------------------------------
 50     0,36        0,32
120     3,16        0,89
145     0,63        0,32
160     1,00        0,28
170     0,79        0,36
400     1,12        0,36
420     3,55        0,32
435     1,12        0,28
460     4,47        0,32
920     0,45        0,40
950     0,40        0,50

   Bearcatin herkkyydessä ei pää-o­sin ole juuri kehumista. Vas­taan­otin on parhaimmillaan NMT-900-bandilla. Samoin laittomat langattomat puhelimet 50 megan alapuolella kuuluivat erittäin hyvin. Muualla on monin paikoin pahojakin puutteita herkkyy­dessä. Käytännön kuuntelussa tilanne ei ole ihan niin paha mitä mittauk­set kertovat. Keskimääräistä huo­nommasta herkkyydestä huoli­matta Bearcat kuuntelee ihan riittävän hyvin kaikki lähialueen normaa­listi kuunneltavat asemat. Yri-tet­täessä napata kaukaisempia asemia ero tulee kuitenkin sel-väk­si.

Vuotosäteily:

MHz     Bearcat     Realistic
--------------------------------
 50      200         200
120      690         210
160     2800          50
460     1700         570
920     1500          60

   Tämä laite ei läpäise THK:n tyyppihyväksyntää... Vuotosäteily on ehdottomasti liian voimakasta. Yksittäisen vastaanottimen käyt-töä tämä vuotosäteily ei kuiten­kaan haittaa tai vaikeuta.

Skannerin logiikkaa

   Bearcatin perustoimintoja on helppoa ja yksinkertaista käyt­tää, varsinkin jos on tullut käy­tettyä muita Unidenin skannereita aiemmin. Ohjelmointia ja käyttöä helpottaa se, että nyt apuna on viritysnup­pi. Sen avulla taajuus­valinta ja siirtyminen manuaali­sesti esimer­kiksi muisti­paikalta toiselle on huomattavas­ti helpom­paa ja hallitumpaa kuin nuolinäp­päimil­lä.
   Laitteessa on muutamia erikoi­sia ja hyvin toimivia erikoistoi­mintoja. Samoin erityyppinen mo­nitorointi ja havainnointi tällä laitteella on tehty helpok­si, vaikka itse ei olisikaan paikalla (laskuri ja nauhoituk­set).

Eli:

   Hyvää:
+ laskuri
+ nauhoitusmahdollisuudet
+ nopea skannaus
+ selkeä toiminta
+ virityspyörä
+ upea näyttö

   Huonoa:
- herkkyys
- surkea peilitaajuusvaimennus
- huono välitaajuusvalinta
- vain yksi etsintäpankki

   Monet kiitokset Bearcatin lai­nasta tässä nimeltä mainitsemat­tomalle Skannerin avustajalle.

       Skanneri testaa:

   Uniden Bearcat UBC-2500XLT

   Uudehko käsiskanneri Uniden Bearcat BC/UBC-2500XLT on ehtinyt kerätä jonkin verran moit­teita mm. ulkomaisissa ra­dioleh­dissä. Ehkä juuri siitä syystä laittees­ta tulikin pikai­sesti markkinoil­le uusi versio Uniden Bearcat BC-3000XLT. BC-3000XLT:nkin testi jul­kaistaan Skannerissa piakkoin, mutta tällä kertaa tutkimme mil­lainen on 2500:n Eurooppaver­sio Uniden Bearcat UBC-2500XLT.
   Eurooppaversio UBC maksaa Eng­lannissa noin 300 puntaa. USA:n versio BC-2500XLT maksaa Atlantin takana 340-370 USD. Suo­messa tätä tes­taamaamme skanneria ei ole ainakaan vielä tyyppi­hyväksytty, mutta sitä ovat kyllä täällä myy­neet muutamat ns. harmaatuo­jat. "Viral­lisissa" liik­keissä laitet­ta ei ole näkynyt.

Isompi kuin UBC-220XLT

   Sekä 2500, että 3000 on pakat-tu samaan koteloon. Musta muovi­kote­lo on ihan siisti, mutta isohko. Suorastaan kolho. Varsin­kin keinonahkakotelo päällä laite on todella massiivisen näköinen. Kor­keus ilman nuppeja on 17, le­veys 6,5 ja syvyys 3,5 senttiä (mitat ilman keinonahkaista suo-ja­koteloa). Laite painaa akkui­neen noin 400 gram­maa.
   Testiin saimme laitteen mukana seuraavat tehdaspakkausvarusteet: 16 senttiä korkea patukka-anten­ni, 34-sivuinen englannin­kielinen käyttö­ohje, Uniden-merkkinen 230 voltin laturi (12 V ulos), keino­nahkainen musta suojakote­lo (Bear­cat UBC-200XLT:n tyyliä) ja muovinen musta vyöklipsi.
   Laitteen naamapuolta korista­vat kaiutin, 28 kappaletta kumi­näppäimiä ja 46 x 15 milli­metrin kokoinen LCD-näyttö. Takapuolella ovat vyöklipsi, akkupakki, la-taus­pistoke ja latauksen merkki­valo.
   Käsikoneen huipulla ovat 50 ohmin BNC-antenniliitin, äänen­voimakkuus- ja kohinasalpapotik­ka, manuaali-VFO, 3-asentoinen kytkin manuaali-VFO:n kontrolloi­miseen, lisäkaiutin- ja korvakuu­lokeliittimet. Äänenvoimakkuus- ja kohinasalpapotikat ovat samal-la akselilla. Samoin manuaa­li-VFO ja sen kontrollointikytkin ovat samalla, omalla akselillaan. Li-sä­kajari- ja korvakuu­loke­liitti­met ovat siis­tisti ja roiskeve­sitii­viisti kumi­suojuk­sen alla.
   Ulkoisesta olemuksesta tuli heti sekä moitteita, että kehuja. Ensinnäkin vyöklipsi on aivan surkea. Sen varassa en uskaltaisi skanneria vyöllä roikuttaa. Näyt-tö on tyypillinen Bearcat-näyttö, asiallinen sellai­nen ja hyvällä valolla.
   Akkupakkiratkaisu on aikaisem­masta poikkeava. Pakista lähtee 600 mAh ja 6,0 V. Uusi pakki on vanhaa UBC-200XLT:n pakkia tuke­vampi, koska tämä uusi ei ole koko alaosan kokoinen, vaan si­jaitsee kokonaan laitteen taka­puolella ja liukuu irti alaspäin. Pakki on kuiten­kin UBC-200XLT­:n tavoin umpinai­nen, joten akkujen vaihta­minen niiden lopullisesti "kuoltua" edellyttää työkalujen käyttöä. Varsin siisti ratkaisu, vaikka­kin varapa­kit saattaapi olla kallii­ta.
   Käsikoneen päälle on ahdettu liikaa potikoita ja kytkimiä liian pieneen tilaan. Päällystä on tosi ahdas. Erityisesti äänen­voimakkuus- ja kohinasalpa­poti­koita on todella hankala ja epä-mu­kava käyttää.
   Erikoinen ja ikävä ominaisuus äänenvoimakkuus- ja kohinasalpa­potikoissa on myös pyörittelyn suunta. Potikoita kun pyöritel­lään vastak­kaisiin suuntiin. Kun halutaan lisätä äänenvoimakkuut­ta, ko. potikkaa pyöritetään myö­täpäi­vään. Kun halutaan kiristää kohi­nasalpaa, sitä pyöritetään vasta­päivään. Erityisen hankalaa tämä on sen vuoksi, että molemmat ovat samalla akselilla. No, tä-hän­kin oppii.
   Tämän skannerin osalta kotelon avaus jäi valitettavasti kesken. Otimme kyllä akkupakin irti. Sit­ten ruuvasimme pois tieltä kaksi ruuvia ulkokopasta ja kaksi muuta akkupakin alta. Kotelo alkoikin irrota yläpäästään, mutta alaosa jumitti kai uutuut­taan. Meillä ei ollut pokkaa riskeerata lainara­diota ja sen hyvinvointia, joten tällä kertaa sisukset jäivät nä-ke­mättä. (Muutama lukija on muu-ten soitellut ja kysellyt että uskaltaako Skannerille lainata radioi­ta, kun ne ilmeisesti pan­naan pieniksi palasiksi. Toivot­tavasti edellinen avausker­tomus lohdutti teitä. We care!/Toim.    ­Huom.)
   Englanninkielinen käsikirja on asiallinen ja selkeä. Kieltä osaava pääsee helposti sisään laitteen elämään. Pientä (taha­tonta?) huumoriakin löytyy. Esi­merkiksi viiveen, askelluksen ja näytön valaisun käyttöohjeet on kerätty otsikon "Customizing Scanner Operation" alle. "Custo­mizing"?? Heh heh. No, kuulostaa­han se ehkä vähän hienommalta.

Melkein aukoton

   Bearcatit ovat yleensä olleet hyvin aukollisia skannereita. Varsinkin Bearcatin käsikoneet. UBC-2500XLT:n taajuusalue on ihan uutta tasoa: 25 - 549,995 ja 760 - 1300 MHz. Koska kyseessä on Eurooppaversio, väli 800-900 MHz on sekin ehjä. BC-versiossa siel-tä puuttuvat USA:n matkapuhelin­taa­juudet.
   Muistipankkeja on 20 kappalet­ta ja niissä on jokaisessa 20 muistipaikkaa. Muistikapasiteetti on siten yhteensä 400 muistipaik­kaa, mikä on aivan riittävä. Li­säksi niiden järjestely pankkei­hin on tehty osuvasti. Etsintä­pankkeja sen sijaan on edelleen vain YKSI kappale, mikä on suo-ras­taan häpeällistä nyky­ään.
   Modet ovat AM, NFM ja WFM, mutta modea ei voi itse valita. AM on käytössä taajuuksilla 25-25,995 MHz ja 108-136,995 MHz. WFM toimii taajuuksilla 54-67,995 MHz, 88-107,995 MHz, 174-215,995 MHz ja 512-549,995 MHz. Muilla kaistoilla on käytössä NFM. On erittäin valitettavaa, että modea ei voi valita itse. Sinänsä teh­dasasetukset on kyllä Suo­menkin oloihin varsin sopivat.
   Muista ominaisuuksista mainit­takoon viive, säävastaanotto (ei toimi Suomessa), taajuuden luki-tus pois skannauksesta, etuoikeu­tettu kanava ja näppäi­mistöluki­tus. Etuoikeutetun kanavan voi ohjelmoida jokaiseen kymmenestä ensimmäisestä muistipankista vapaasti, eli etuoikeutettuja kanavia voi olla jopa kymmenen kappaletta.
   Askellusvaihtoehdot ovat 5, 12.5, 25 ja 50 kHz. Kullekin taa­juus­alueelle on tehdas asetta­nut mielestään sopivan askelluk­sen. Suomea ajatellen asetukset ovat lähes kaikki aivan pielessä. Onneksi asetuksen voi itse vaih­taa. Nämä olivat hyvät uutiset. Sitten huonot: kun itse vaihdat etsintä­pankkiin sopivam­man askel­lusase­tuksen tehtaan tahdos­ta poiketen, askel­lus palautuu teh­dasasetuk­seen kun sammutat lait­teen. Niinpä joka kerta skanneria käynnistäessäsi sinun täytyy muistaa asettaa as­kellus uudes­taan. Ja voin kertoa että sitä on tosi vaikea muistaa. Hyi hyi.
   UBC-2500XLT:n käyttö, näyttö ja ohjelmointi ovat tuttua Bear­cattia. Skannatessa ruudussa rullaa teksti "SCAN". Etsinnän aikana näytössä näkyvät taajuu­det.
   Skannerin päällä on manuaali-VFO ja sitä ohjaava 3-asentoinen kytkin. Kytkimen asennolla C (=Channel) VFO rullaa pitkin muisti­paikkoja. Asennossa F (=frequency) laite valitsee taajuuksia. Asento L (=lock) lukitsee koko VFO:n pois päältä.
   VFO sinänsä kyllä toimii niinkuin pitääkin. Sitä on kui-ten­kin erittäin vaikea ja hidas käyttää. Syynä tähän on pienet nupit ja ahdas sijoittelu. VFO ei vikise, mutta näppäimistö piip­paa. Välitaajuutta emme löytä­neet, mutta se ei ole tuttu 10,7 tai 10,85 MHz, vaan jotain aivan muuta.
   Bearcat on aika riuska skan­naaja. Skannausnopeudessa on kaksi vaihtoehtoa. Skannaus etenee hitaammal­la asetuk­sel­la noin 20 muisti­paikkaa sekun­nissa ja nopeammalla asetuk­sella 70-80 muistipaikkaa sekun­nissa. Etsin­tänopeus on noin 80-90 hyppyä sekunnissa. Rivakasta etenemises­tä huolimatta taajuuslukkiutumi­sessa ei havaittu ongelmia.
   Erikoisemmista toiminnoista mainittakoon auto store ja count. Auto storella saadaan etsinnässä löytyvät taajuudet tallennettua automaattisesti muistipaikoille. Count on laskuri, eli skanneri laskee kuinka monta kertaa se pysähtyy kullekin muistipaikalle. Tämä antaa mielenkiintoista tie-toa eri taajuuksien aktiivisuu­desta.
   Akut kestivät yhtäjaksoista käyttöä noin viisi tuntia, mikä ei kyllä ole kovin paljon.

Tosi toimintaa

   Actionjakson aluksi UBC-2500XLT kävi mittauksissa tuttuun Skanneri-tapaan. Vertailulaittee­na ovat aukollinen Uniden Bearcat UBC-220XLT ja aukoton Yupiteru MVT-7100.

Herkkyys:

MHz      2500     220     7100
--------------------------------
  50     0,25             0,22
  70     0,22     0,45    0,20
 100     1,00             0,56
 120     0,79     1,41    1,59
 145     0,25     0,79    0,28
 160     0,25     1,26    0,32
 170     0,28     0,63    0,28
 400     0,28             0,40
 420     0,28     0,45    0,56
 435     0,28     0,40    0,79
 460     0,25     0,40    0,32
 890     0,36     0,32    0,25
 920     0,45     0,36    0,79
 950     0,40     0,36    0,25
1000     0,40             0,28

   Uniden Bearcat UBC-2500XLT:n herkkyys on kautta linjan riittä­vän hyvä. Useimmilla taajuusalu­eilla se päihittää pienemmän Bearcatin ja kisaa hyvin myös mm. Yupiterun kanssa. Kuuntelutestit tukevat mittaustuloksia, eikä 2500:n herkkyyttä voi moittia.

Vuotosäteily:

MHz     2500     220     7100
-------------------------------
  50    560              1100
 120    470      130     1600
 160    530      270     2200
 460    310      720      650
 920    400      220     1500
1000    280              2200

     UBC-2500XLT ei ole vuoto­säteilyn suhteen parhaita mittaa­miamme, mutta epäilemättä läpäi­sisi tyyppihyväksyntämittauk­set. Vuotosäteily on riittä­vän pientä ja laite on siinä suhtees­sa kun­nossa.
   Bearcatin selektiivisyys on riittävän hyvä. Esimerkiksi vie­reinen Kaukohaku 146,325 MHz NFM paukkaa 20 kHz molempiin suun­tiin. Tämä on ihan siedettävä tilanne, sillä näin molemmat vie­reiset kanavat ovat hiljaisia ja turvassa häiriöiltä.
   Koska kyseessä on yksi ensim­mäisiä Uniden Bearcatteja joissa on ULA-alue, kiinnitimme erityis­tä huomiota ULA-alueen toimin­taan. Bearcatin ULA-äänenlaatu on yllättävän hyvä, laitteella voi kuunnella jopa musiikkia. Asial­lisesti olivat tosin kuunnelta­vissa vain paikalliset YLE:n lähettimet, jotka sitten kuului­vatkin jopa ilman antennia. Pie­nempitehoinen paikallisradio Radio Jyväskylä ei esimerkiksi kuulunut lainkaan, sillä YLE "söi" sinkut. ULA:lla oli aika paljon harhoja varsinkin bandin yläpääs­sä. Laite menettelee siis YLE-matkaradiona.
   ULA:n ulkopuolellakin YLE tulee tutuksi. Skanneri on varsin häiriöinen laite ULA-WFM-lähet­timien läheisyydessä. Varsinkin jos skannerin antenni kallistuu lähemmäs vaakatasoa, YLE antaa kuulua itsestään raikuen pitkin bandeja.
   Erityisesti disconen kanssa kohinasalpaa saa kiristää tosis­saan, muuten skannaus tai etsintä on toivotonta. Skanneri ei oikein kestä edes disconen tuomaa sig-naa­linparannusta. YLE:n ULA-ase-mi­en lisäksi Kauha roiskii joil-le­kin kanaville. Muutaman Kauha-räiskeen ja "miljoonan" ULA-räiskeen lisäksi laitteessa ei yllättäen olekaan juuri mitään muita häiriöitä. Uskomatonta!
   Laitteen ääniteho on kotona OK, mutta autossa ääni ei riitä. Autokäytössä ilmaantui muutenkin vähän lisää häiriöitä kotikuunte­luun verrattuna, mikä aiheutti kohinasalvan uudelleensäätöä. Myös nahkakotelon käyttö vähän vaimentaa ääntä, vaikka ääni tuleekin nahkakotelon reikien läpi suorastaan yllättävän hyvin.    2500:ssa toimivat ainakin muu-ta­mat samat näppäilyjutut kuin muissa Bearcateissa. Muistit tyhjenevät tuttuun tapaan kääntä­mällä virrat päälle samalla kuin painat sormillasi näppäimiä "2", "9" ja "MAN". 39 kappaletta teh­taan testitaajuuksia saat muisti­paikoille painamalla vastaavasti "2", "9" ja "SCAN". Näytön saat testattua painamalla "2", "9" ja "L/O".

Ei maston juurelle

   Hyvää skannerissa ovat nopea skannaus, laaja taajuusalue, itse valittavissa oleva askellus, hyvä muistikapasiteetti ja hyvä herk­kyys.
   Huonoa ovat herkkyys WFM-häi-ri­öille, askellusmuutosten pysy­mät­tömyys, vyöklipsi, vain yksi etsintäpank­ki ja isohko kotelo.
   UBC-2500XLT ei missään tapauk­sessa sovellu voimakkaiden ULA-WFM-lähetysasemien ja -lähettimi­en läheisyydessä käytettäväksi. Samoin autokäyttö vahvojen lähet­teiden läheisyydessä on kyseen­alaista.
   UBC-2500XLT kelpaa käsiskanne­riksi yleisesti ottaen kaikkialla missä ei YLE:n mastoja näy.

   Kiitokset Bearcatin lainasta tässä nimeltä mainitsemattomalle avustajallemme.

       Skanneri testaa:

   Uniden Bearcat BC-3000XLT

   Uniden Bearcat UBC/BC-2500­XLT:n jälkeen Uniden toi pikai­sesti markkinoille uuden saman­tyylisen käsiskannerin, joka on jopa pakattu samaan koteloon. Uusi malli on osittain vähän kar-sittu, mutta toisilta osiltaan vähän parannettu versio 2500:sta. Uusi laite sai nimekseen Uniden Bearcat BC-3000XLT. BC tarkoittaa USA-versiota. Tiedossa ei ole, onko tästä koneesta (vielä) ole-massa UBC-versiota Eurooppaa var-ten. Aina­kaan kesäkuun loppuun 1995 mennes­sä ei UBC-mallin mai-noksia ole eurooppalaisissa ra-diolehdis­sä nähty.
   BC-3000XLT:n hinta USA:ssa on 370 USD, eli samaa luokkaa kuin 2500. Mutta miksi tuoda mark­ki-noille toinen samankaltai­nen ja saman­hintainen käsiskanne­ri sa-massa kotelossa? Skanneri etsi vastauk­sia.

Sukurutsausta?

   Ennen kuin luet eteenpäin, lue UBC-2500XLT:n testijuttu Skanne­rista ?/95. Laitteet ovat sen verran pahasti samankal­tai­sia, että viittaamme paljolti 2500:n juttuun ja keskitymme etsimään erityi­sesti näiden kahden käsis­kannerin välisiä eroja.
   Testaamamme BC-3000XLT on to-si­aan pakattu aivan samaan tum-maan muovikoteloon kuin edeltä­jä UBC-2500XLT. Myös akkupakkirat­kaisu on sama. Akkupakkia on muu-ten nähty myynnissä irrallise­na Englannissa. Siellä hinta on 30 puntaa. Laitteiden välillä on oikeastaan eroa vain yläkerran potikoissa ja kuminäp­päinten toi-minnoissa.
   Laitteen mukana saimme testiin täyden tehdaspakkaussatsin: pa-tuk­ka-antenni (sama kuin 2500), jenkkilaturi (120 V), englannin­kielinen 47-sivuinen käyttöohje­kirja, espanjankielinen käyttöoh­jekirja, amerikkalainen "Betty Bearcat Starter"-taajuusluettelo, mainoksia (mm. Bearcat-kerhon), vyöklipsi ja korvakuuloke.
   Jenkkilaturia ei tietenkään voi käyttää sellaisenaan. Englan­ninkielinen käyttöohje on todella hyvä ja espanjankielinen vaikut­taa suoralta käännökseltä. Vyök­lipsi on yhtä surkea kuin UBC-2500:­ssa.
   Lisäkaiutinliitäntä ja korva­kuulokeliitäntä toimivat OK. Skanneriin voidaan kytkeä myös stereokuulokkeet, mikä parantaa kuuntelumukavuutta.
   3000:ssa on samat 400 muistia kuin 2500:ssakin. Samoin etsintä­pankkeja on sama yksi kappale. Taajuusalueet ovat 25-550 ja 760-1300 MHz. Koska kyseessä on USA-versio, 800-900 MHz:n välillä on "reikiä" USA:n matkapuhelin­taa­juuksilla.
   Modet ovat samat AM, NFM ja WFM ja kullakin taajuusalueella on voimassa tietty ennakko-ole-tusmode teh­dasasetuksena. Mutta: 3000:ssa mode on vapaasti valit­tavissa eli vaihdettavissa. Ja etsintä­pankkiin valittu mode myös säilyy vaikka laite sammutetaan.
   Myös askelluksen suhteen vir­heitä on korjattu. Kullakin taa­juusalueella on tietty askel­lus tehdasasetuksena. 2500:n tavoin askellus on vaihdettavissa.UBC- 2500:ssa tehdasasetuksesta poik-ke­va askellusvalinta ei säilynyt, kun skanneri sammutet­tiin. BC-3000:ssa tämä vika on korjattu, eli oma askellusvalinta säilyy myös laitteen sammuttamisen jäl-keen.
   2500:ssa ongelmana ollut ahdas yläkerta on raivattu. Koko VFO ohjauskytkimineen on poistettu ja nyt päällä ovat ainoastaan eril-li­set äänenvoimakkuus- ja kohina­salpapotikat. 3000:sta on PALJON helpompi ja parempi käyttää. VFO on sinänsä kyllä ihan tarpeelli­nen asia, joten jäämme sitä su-rulla kaipaamaan. Mutta jostain on tingittävä. 3000:ssa on näiltä osin valittu parempi käyttömuka­vuus hienojen vipujen sijaan.
   Muista ominaisuuksista mainit­takoon myös 2500:sta tutut etuoi­keutettu kanava (10 kpl 2500:n tavoin), viive, sääkanava­vastaan-otto, näppäimis­tölukitus, taajuu­den lukitus pois skannauk­sesta ja etsinnässä löytyvien taajuuksien automaatti­nen tallen­nus muisti­paikoille. Etuoikeute­tulla kana-valla käynti on muuten todella nopeaa.
   2500:sta poikkeavia uusia toimintoja ovat muistipaikkakoh­tainen vaimennin, data skip eli datalähetteiden ohitus ja taajuu­den lukitus pois etsinnästä. Nyt voidaan myös etsinnässä lukita epämieleisiä taajuuksia pois tieltä. Tällaisia häiritseviä taajuuksia voidaan lukita pois kaikkiaan 50 kappaletta.
   2500:sta tuttua WFM-lähettei­den läpilyöntiä ja muita häiriöi­tä voidaan vähentää käyttämällä vaimenninta. Fiksusti vaimennin ohjelmoidaan erikseen kullekin muistipaikalle. Näin vaimennetaan vain niitä taajuuksia, joilla on siihen tarvetta. Vertaa tätä esi-merkiksi AOR AR-2002:n vaimen­ti-meen, joka vaimentaa kaikkia taa-juuksia samalla tavalla, oli sii-hen sitten tarvetta tai ei. Vai-mennin toimii.

Boot on

   Käynnistettäessä skanneri boottaa itsentä mm. AOR AR-2515:n ja AOR AR-8000:n tavoin. Näyttöön rullaa teksti "bc 3000". Sitten päästään asiaan.
   Ohjelmointi ja käyttö on tut-tua Bearcattia. Uutta on ehkä se, että nyt aika monilla näppäi­millä on kaksi eri toimintoa. Aiemmin Bearcat on välttänyt tällaista helpottaakseen laitteen käyttöä.
   Näyttö on tuttu ja hyvä. Sa-moin näytön vihreä valaistus on asiallinen. 2500:n tavoin 3000:n akut kestivät noin viisi tuntia yhtäjaksoista käyttöä. Akkutestin aikana radioliikennettä oli aika paljon.
   Aikanaan UBC-2500XLT:n avaami­nen jäi pahasti kesken uskalluk­sen loputtua. 3000:n kanssa meil-lä oli parempi tuuri. Akku­pak­ki irti ja parit ruuvit myös. Sitten saimme takakannen irti. Sisällä on kolme piirilevyä päällekkäin ja hirveästi pinta­liitososaa. Le-vyillä on paljon tyhjiä reikiä, eli on helppo huomata että samat levyt ovat käytössä myös muissa malleissa. Todennäköisesti myös 2500:ssa. Muistit eivät hävinneet purkami­sen yhteydessä.
   2500:n sinänsä hyvää skannaus­nopeutta on vieläkin parannettu. Nyt skannausnopeus on noin 100 muistipaikkaa sekunnissa. Etsintä etenee samoin noin 100 hyppyä sekunnissa. Niillä bandeilla, joilla askellus on 5 kHz, voidaan päälle kytkeä "Turbo". Tällöin skannerin etsintänopeus on peräti 300 hyppyä sekunnissa. Silti taa­juuslukkiutumisessa ei havait­tu ongelmia.
   3000:n selektiivisyys on UBC-2500:n luokkaa, eli esimerkiksi läheinen Kaukohaun lähetin rois-kii tukkoon alueen 146,310-146,340 MHz. Räiske on siis vain 15 kHz molempiin suuntiin taajuu­delta 146,325 MHz, joten vierei­set kanavat ovat turvassa voimak­kailta lähetteiltä. Tosin KAUHA kuuluu myös muutamilla väärillä taajuuk­silla. KAUHA:n pärskeitä löytyy mm. alueelta 146,460-146,500 MHz.
   BC-3000XLT:llä tehty bandscan kertoo seuraavaa:
* 25-88 MHz: kaistalla 50-70 MHz on jonkin verran WFM-räiskeitä.
* ULA on yllättävän puhdas = ei täysin tukossa. Kaistalla pystyi jopa suorittamaan etsintää eli searchiä. 104 MHz:n yläpuolella on paljon räiskeitä. WFM-äänen­laatu on yllättävän hyvä.
* Ilmailubandi on alapäästä vähän tukkoinen. Siellä on jonkun ver-ran WFM-räiskeitä ja birdieitä eli olemattomia kantoaaltoja.
* 140-170 MHz: tällä kaistalla on paljon olemattomia kantiksia osuudella 140-144 MHz.
* 400-500 MHz: NMT-tuet tukkii kaistaa 420-440 MHz.
   Uniden Bearcat BC-3000XLT on selvästi vähemmän arka YLE:n ULA-WFM-häiriöille kuin edeltäjä 2500. Kokonaisuutena 3000 on kohtuullisen vähähäiriöinen, vaikkakaan ei häiriötön. Käsis­kannerina se on parempaa keski­tasoa. Laite myös kestää tieto­konetta varsin hyvin. Miten tämä parempi WFM-lähetteiden kesto on saatu aikaan? Lue eteenpäin.
   Bearcatin data skip on jo tut­tuun tapaan kuuntelijan kannal­ta vajaatoiminen. Tällä toiminnolla skannerin pitäisi sivuuttaa data­lähetteet, kuten esimerkiksi ha-ku­laitteet. Data skip tehoaa Kau­kohakuun ja hiljaisiin kantoaal­toihin. Sen sijaan se ei tehoa esimerkiksi rätiseviin kantik­siin, NMT-ulinaan tai linkkeihin. Data skip päällä skannaus karkaa kun puhuja pitää tauon puhees­saan. Data skip ei toimi AM:llä.
   Auto store-toiminto on veikeä, jopa vähän hämäävä toiminto. Sitä käytettäessä laite ei jää kuunte­lemaan mitään eikä kantoaallon löytäessään edes avaa kohinasal­paa. Skanneri vain mättää löyde­tyn taajuuden haluttuun/haluttui­hin muistipankkeihin ja jatkaa matkaa. Jos ei pidä silmällä vilk­kuvaa muistipaikkanumeroa, ei edes huomaa mitään tapahtuvan. Auto store on älykäs. Se ei tal­lenna samaa taajuutta kahdes­ti.

Mittaukset

   Mittasimme BC-3000XLT:n herk­kyyden ja vuotosäteilyn erityi­sesti verraten sitä edeltäjään UBC-2500XLT:hen. Toise­na vertai­lulaitteena on aukol­li­nen Bearcat UBC-220XLT. Mittaustulokset on vertailukelpoisia aiempiin mit-tauksiimme.

Herkkyys:

MHz     3000     2500     220
-------------------------------
  50    0,36     0,25    
  70    0,32     0,22     0,45
 100    0,79     1,00
 120    0,89     0,79     1,41
 145    0,32     0,25     0,79
 160    0,56     0,25     1,26
 170    0,45     0,28     0,63
 300    0,36
 400    0,32     0,28
 420    0,28     0,28     0,45
 435    0,50     0,28     0,40
 460    0,32     0,25     0,40
 920    0,22     0,45     0,36
 950    0,25     0,40     0,36
1000    0,28     0,40

   BC-3000XLT:n herkkyys on aivan korkeimpia UHF-taajuuksia lukuun­ottamatta heikompi kuin edeltä­jänsä 2500:n. Pikkukatti 220 hä-viää herkkyydes­sä kautta linjan molemmille.
   Selvästi 2500:n hyvä herkkyys sai aikaan sen, että laite muo-dos­tui liian araksi voimakkaille WFM-lähetteille. 3000:ssa herk­kyyttä on heikennetty, minkä vuoksi laite on selvästi toimin­takelpoisempi ympäristössä, jossa on vahvoja WFM-lähetteitä.
   3000:n herkkyys on kuitenkin yhä käyttökelpoisella tasolla useimpiin kuuntelutarpeisiin, eikä laitetta voi väittää miten­kään epäherkäksi.

Vuotosäteily:

MHz     3000     2500     220
---------------------------------
  50    170      560     
 120    140      470      130
 160    140      530      270
 300    250
 460    400      310      720
 920    170      400      220
1000    330      280
  
   Vuotosäteily on erittäin vä-häistä. Useimmissa tapauksissa pöpöjä on saatu jopa vähennettyä 2500:n lukemista, jotka nekään eivät ole huonot.

Customizing

   Jos 2500:n kohdalla käytetty "Customizing"-sana vaikutti her­jalta, niin 3000:n kohdalla voi-daan pikku näppäintempuilla to-dellakin muutella laitetta halu-tunlaiseksi. Muistintyhjennys, näytön testaus ja tehtaan testi­taajuuksien lataami­nen toimivat samalla tavoin kuin on selostettu 2500:n jutussa, mutta tässä tulee muutamia uusia kikkoja. Paina seuraavia näppäimiä samalla kun käännät virrat päälle ja saat seuraavia asioita tapah­tumaan:
* LHT = näytön valo pysyy päällä koko ajan.
* DLY = viive vaihtuu kahdeksi tai neljäksi sekunniksi.
* AUTO = laite ei enää itse jär-jestele taajuuksia muistipan­kin sisällä skannattaessa järjes­tyk-seen, vaan skannaa niitä siinä järjestyksessä kuin ne ovat. Tämä vähän hidastaa skannausta.
* E = näppäimistöpiippa kytkeytyy pois päältä.
* SCAN = näyttöön tulee teksti "ON dir" tai "OFF dir". Mitä tämä sitten tarkoittaa, sitä emme osaa sanoa.
* 2, 9, DLY = viive kytkeytyy pois päältä kaikilla muistipai­koilla.
* 2, 9, Key Lock = näyttöön tulee teksti "74[dh" ja sen jälkeen "USA 0.20". Eikä hajuakaan mitä tämä voi tarkoittaa. Ehkä joku ohjelmistoversion tunnus?
   Näitä ei muuten ole mainittu käyttöohjekirjassa lainkaan. Etsi itse lisää, muitakin saattaa löy-tyä. Samoin tietoa noista muuta­mista UNID-kohdista kaiva­taan Skannerin toimitukses­sa.

2500 vs 3000

   BC-3000XLT on peruskäsikoneena parempi kuin 2500. Syynä tähän on parempi häiriönsietokyky, helpom-pikäyttöisyys (mm. askelluk­set säilyy ja skannerin huippu on vähemmän ahdas) ja muutamat pa-rannukset toiminnoissa (mm. vai-mennin ja lockoutin käyttö myös etsinnässä).
   UBC-2500XLT:ssä on kyllä jo-tain mitä jäimme kaipaamaan. Näistä tärkein on manuaali-VFO, joka olisi hyvä toimin­to myös 3000:ss­a. 2500:n toteu­tustapa on kuiten­kin niin hankala ja epä­miellyttä­vä, että mielummin olem-me vaikka sitten ilman koko VFO:ta.
   Näistä kahdesta valitsemme ilman epäilyksiä mielummin BC-3000XLT:n, varsinkin kun laitteet ovat samanhintaiset.

   Monet kiitokset BC-3000XLT:n lainasta tässä nimeltä mainitse­mattomalle avustajallemme.